Verkostohanke valjastaa lisää virtuaaliteknologioita ja tekoälyä kuntoutuskäyttöön

Kuntoutus on tavoitteellista toimintaa, jossa korostuvat toimintakyky, osallisuus ja toimijuus. Virtuaalisuus ja tekoäly ovat vasta kehittymässä ja tulossa aktiiviseen käyttöön kuntoutusalalla. Teknologioita hyödyntämällä voidaan edistää yhdenvertaisuutta, osallisuutta, osaamista ja innovaatioiden rohkeaa käyttöönottoa. Tampereelta käsin rakennetaan uudenlaista verkostoyhteistyötä kolmen ammattikorkeakoulun ja yhden yliopiston voimin.

Kuntoutuksen ammattilaiset tarvitsevat etä- ja virtuaaliteknologioiden mahdollistamia uusia tapoja palvella asiakkaitaan. SOTE-uudistus ja COVID-19-pandemia vauhdittavat tarvetta entisestään. Tämänhetkinen verkostoyhteistyö kuntoutuksen kehittäjien, teknologiayritysten, tutkijoiden ja innovoijien välillä on sirpalemaista.

Verkostoyhteistyöllä vauhtia tekoälypohjaisten virtuaaliteknologioiden saavutettavuuteen kuntoutuksessa -hankeidea syntyi monialaisten asiantuntijoiden ideoimana.

– Saimme mukaan erinomaisen asiantuntijajoukon, jolla on kokemusta ja näkemystä kuntoutukseen liittyvistä teknologioista, virtuaalisuudesta, tekoälystä, saavutettavuudesta ja niihin liittyvistä innovaatioista, taustoittaa projektipäällikkö, hyvinvointiteknologian yliopettaja Lea Saarni hanketta koordinoivasta Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK). Hankepartnerit ovat Metropolia AMK, SAMK ja Tampereen yliopisto.

Saarni on iloinen OKM:n myöntämästä hankerahoituksesta. Hänen mukaansa tekoälyn ja virtuaaliteknologioiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuntoutuksessa tulisi kehittää ja tutkia huomattavasti nykyistä enemmän.

− Tähän pitäisi kohdentaa lisää tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Teknologisia ratkaisuja ja niiden saavutettavuutta pitää kehittää tiiviissä yhteistyössä kuntoutujien, kuntoutuksen ammattilaisten ja teknologiayritysten kanssa. Yhteiskehittämiseen pitäisi integroida enemmän myös korkeakoulujen opiskelijoita ja opettajia. Siihen tässä hankkeessa pyrimme.

Kuntoutujien parhaaksi

Vuoden 2021 alussa alkanut kaksivuotinen hanke kokoaa yhteen hankkeen teemojen parissa työskentelevät tai niistä kiinnostuneet asiantuntijaryhmät, verkostot ja tutkimus- ja kehittämisinfrastruktuurit.

– Näin varmistamme sen, että monialainen tutkimus- ja kehittämistyö sekä kuntoutuksen ammattilaisten osaaminen valjastetaan tutkitun tiedon ja koulutuksen kautta kuntoutujan parhaaksi.

Saarni itse odottaa verkoston kasvavan koko Suomen laajuiseksi, eri toimijoiden yhteiseksi ja mielenkiintoiseksi verkostoksi, jonka jäsenillä on innovatiivinen ote ja halu kehittää saavutettavia tekoälypohjaisia virtuaaliteknologioita kuntoutukseen, kuntoutujien ja ammattilaisten sekä opetuksen käyttöön.

Virtuaalisesti ja kasvokkain tapahtuva kuntoutus ovat yhtä vaikuttavia

− Etä- ja virtuaaliteknologioiden on osoitettu olevan ainakin yhtä vaikuttavia kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus. Ne mahdollistavat yhdenvertaista, oikea-aikaista ja saavutettavaa opiskelu-, työ- ja toimintakykyä edistävää kuntoutumista, Saarni painottaa.

− Tulevaisuudessa tekoälyä ja muita teknologioita pitää tuoda saavutettavaksi ihmisille, jotta kuntoutuminen ei aina vaadi jatkuvaa ammattilaisen läsnäoloa, hän jatkaa.

Keskiössä haavoittuvassa asemassa olevat kuntoutujat

Hankkeessa huomioidaan erityisesti ns. haavoittuvassa asemassa olevat, kuten eri tavoin toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt, osatyökykyiset ja ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret. Kuntoutujien merkityksellistä elämää, osallisuutta ja yhdenvertaista yhteiskunnan toimintoihin osallistumista edistetään eri tavoin.

− Jaamme teknologiaosaamista verkostotoimijoiden, teknologiayritysten, ammattilaisten ja nuorten kesken. Testaamme ja keräämme kokemuksia tekoälyn hyödyntämisestä ja virtuaaliteknologioiden hyödyistä opiskelu-, työ- ja toimintakyvyn edistämisessä. Sen lisäksi varmistamme niiden sisällöllisen ja toiminnallisen saavutettavuuden sekä tuotamme uusia kuntoutuksen palvelukonsepteja. Samalla kasvatamme ymmärrystä ja osaamista uusista teknologioista ja vauhditamme ideoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa.

Korkeakoulujen tulee kehittää kuntoukseen teknologisia oppisisältöjä

Saarni kertoo, että pohjana hankeidealle oli kuntoutuksen uudistamiskomitean vuonna 2017 toteamus kuntoutusjärjestelmän uudistamisen tarpeesta. Sen mukaan kuntoutuksen nykytutkimus on hajanaista ja alan verkostoyhteistyö TKI-toimijoiden välillä sirpalemaista.

− Pyrimme vakiinnuttamaan korkeakoulujen ylimaakunnallisen verkostoyhteistyön ja suunnittelemme verkostolle tiekartan. Määrittelemme työelämän osaamistarpeet, joiden pohjalta kehitämme koulutusta ja tutkimusta, ja teemme ehdotuksen erikoistumiskoulutukseksi.

Valtakunnallinen työryhmä vauhdittaa kehittämisohjelmaa

OKM asetti valtakunnallisen työryhmän, joka kokoaa yhteen kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen tiedot ja käytänteet. KunFo, Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi, laatii kehittämisohjelman 2024-2030 ministeriöiden ohjauksessa.

Suunnitelmaan sisältyy selvitys työelämän kehittämistarpeista, täydentävän koulutuksen rakenteen kehittämisestä sekä ehdotus kuntoutuksen ja sen koulutuksen tutkimusstrategiaksi.

Virtuaali- ja tekoälyratkaisujen käyttö kuntoutuksessa lisääntyy kansainvälisestikin

Kansainvälisissä trendeissä näkyy virtuaali- ja tekoälyratkaisujen käytön lisääntyminen kuntoutuksessa.

− Esimerkiksi neljästä nousevasta tekniikasta – tekoäly, lohkoketju, laajennettu todellisuus ja kvanttilaskenta – 41% terveydenhuollon johtajista uskoo, että tekoälyllä on suurin vaikutus organisaatioonsa lyhyellä aikavälillä.

Osaaminen ja hyvät käytännöt tuodaan yhteen

Hanke toteutetaan verkostoyhteistyönä, jossa korkeakouluilla on oma osaamisalueensa. TAMK tuo verkostoyhteistyöhön tutkimusta ja kehittämistä Sote Virtual Labin kautta.

− Lab tarjoaa yhteiskehittämisalustan teknologiayrityksille, palveluntuottajille, TKI-toimijoille, monialaisesti opettajille ja opiskelijoille sekä sote-palvelujen käyttäjille. TAMKilla on osaamista erityisesti kuntoutuksen mobiiliteknologian ja pelillisyyden osalta. Metropolia AMK:n kuntoutus-, virtuaalitodellisuus- ja tekoälyosaaminen puolestaan kohdentuu vaikuttavien etäteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, Saarni kertoo.

Tampereen yliopistolla on osaamista, joka soveltuu psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiin tulevaisuuden saavutettavien kuntoutusteknologioiden avulla.

− Esimerkkinä tästä ovat keskustelulliset, tekoälyyn pohjautuvat virtuaaliteknologiat vastakohtana perinteiselle virtuaalitodellisuudelle, joka usein vaatii käyttäjältään paljon esimerkiksi motorisesti. Kiinnitämme huomiota tunteiden käsittelyyn ja empaattiseen, saavutettavaan lähestymistapaan, joka huomioi erilaiset kohderyhmät.

SAMKin hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmällä on kokemusta erityisesti hyötypeliteknologiasta, erilaisista mobiiliratkaisuista sekä virtuaalitodellisuusteknologiasta niin psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen kuin ammatillisen kuntoutuksen kontekstissa.

”Olemme uusien, innovatiivisten asioiden äärellä kehittämässä”

Saarni tähdentää, että kuntouksen edistämisen ja siinä hyödynnettävien teknologioiden kehittämisen tärkeys ja ajankohtaisuus eivät häviä hankkeen päätyttyä. Yhteistyö ja verkoston toiminta jatkuvat hankkeen jälkeenkin.

− Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelma toteutuu 2024-2030, jolloin myös tämän hankkeen teemojen kehittäminen ja vieminen korkeakouluopetukseen jatkuu.

 

Teksti: Hanna Ylli ja Lea Saarni
Kuva: Jukka-Pekka Pirhonen