Viabundus Suomi Asiantuntijaseminaari I koostui kuudesta esityksestä, jotka käsittelivät tie- ja liikennehistoriaa ja historialllista paikkatietoa eri näkökulmista. Seminaarin tavoitteena oli keski- ja uuden ajan alun Suomen liikennehistoriasta kiinnostuneiden toimijoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden verkostoituminen sekä Suomen historiallisten liikennereittien nykyisen tutkimustilanteen ja historiallista paikkatietoa koskevien hankkeiden kartoittaminen.
Kun yllättävästä viime hetken salinvaihdosta oli virastomestarin neuvokkaan toiminnan seurauksena selvitty, Viabundus Suomi -hankkeen johtaja dos. Tapio Salminen avasi seminaarin ja selvitti sen jälkeen projektin syntyä, tarkoitusta ja tavoitteita. Tämän jälkeen liikennehistoriaa sekä sen teoreettisia ja metodologisia piirteitä useissa tutkimuksissaan pohtinut dos. Marko Nenonen (Tampereen yliopisto) käsitteli laajasti maantieliikenteen historian tutkimusta Suomessa. Kun professori Raisa Toivo (Tampereen yliopisto) vielä problematisoi liikennehistorian ja kokemuksen historian tutkimuksen suhdetta ja omia käytännön kokemuksiaan molemmila alueilla toimimisesta, saatiin ennen lounasta perusteellinen yhteenveto paitsi maantieden ja liikennehistorian tutkimuksen historiografiasta että tutkimuksen nykytilanteesta.
Lounaan jälkeen tietopalvelupäällikkö Mikko Nykänen Postimuseosta tarkasteli keskustelevassa puheenvuorossaan museoiden roolia ja näkökulmia liikenne- ja viestintähistorialliseen tutkimukseen sekä museoiden nykyistä aktiivista toimintaa tutkimuksen ja tieteen kontaktipintana suhteessa laajaan yleisöön. Viabundus Suomi -hankkeessa museot ovat merkittävä yhteistyökumppani ja Postimuseo kuuluu hankkeen perustaneeseen konsortioon. Seminaariin ottivat osaa monien valtakunnallisten erikois- ja alueellisten vastuumuseoiden edustajat, minkä seurauksena käytiin vilkas ja hedelmällinen keskustelu.
Esitelmien pitäjien problematisoiva ote ja yleisön kommentointi jatkui vireänä läpi kahden viimeisen esityksen, joissa FT Eljas Oksanen (Helsingin yliopisto) käsitteli hankepilotin jälkeiseen vaiheeseen edennyttä tuoretta projektiaan Senaatin kartaston tiestön paikkatietokannasta sekä esitteli laajasti omiin tutkimuskokemuksiinsa ja aiempiin hankkeisiinsa kuulunutta Englannin ja Ison-Britanninan historiallisen tiestön geospatiaalista tutkimusta, etenkin sen metodologisia ja teorettisia havaintoja. Päivän viimeisessä esityksessä FT Terhi Honkola ja väitöskirjatutkija Timo Rantanen (molemmat Turun yliopisto) selvittivät laatimaansa Suomen kustannusetäisyysmallia ja sen käyttöä väestöhistoriallisesssa tutkimuksessa. Tutkimus perustuu laajaan maantieteelliset, topografiset ja väestöliset muuttujat huomioivaan materiaaliin ja on uraauurtava työ, jonka avulla on mahdollista probelmatisoida erilaisten yhteysrakenteiden vaikutusta liikkumiseeen, liikkuvuuteen ja aluemuodostukseen.
Viimeisiä esityksiä seuranneen kahvitauon jälkeen seminaariväki kokoontui vielä kerran yleiseen päivän päättäneeseen keskusteluun, jossa nostettiin esiin tie- ja liikennehistoriallisen uuden tutkimuksen tarve, ja jossa uudet tutkimusmenetelmät ja tavat käsitellä paikkatietoaineistoa tulevat muuttamaan käsitystä tiestön ja yhteysrakenteiden luonteesta ja riippuvuuksista eri aikoina. Samaan aikaan Suomessa jo pitkään eri alueilla tehty tie- ja liikennehistoriallinen tutkimus auttaa jäsentämään tutkimusta monin eri tavoin. Keskeisenä tavoitteena uuden 2020-luvulla tehtävän tie- ja liikennehistoriallisen tutkimuksen suhteen pidettiin tässä ajassa ja tulevaisuutta varten toimimista: uusien menetelmien kuten paikkatiedon ja spatiaalisten analyysien, monitieteisyyden ja eri näkökulmista tehtyjen problematisointien (kokemus, maisema, etäisyys, ylläpitovelvollisuus) yhdistämistä, sekä tutkimustietoa omassa toiminassaan tuottavien ja käyttävien toimijoiden (hankkeet, instituutio/viranomaistoiminta, museot) yhteistyön ja vuoropuhelun edistämistä. Tärkeänä tavoitteena nähtiin myös Suomessa tehdyn tutkimuksen viemistä ulospäin kansainvälisille foorumeille, minkä avulla avautuu mahdollisuuksia tehdä meillä jo pitkään tehtyä tie- ja liikennehistoriallista tutkimusta ja sen tuloksia tunnetuksi myös muualla ja päästä osalliseksi tutkimusalueen painopisteiden määrittelystä laajemmassa eurooppalaisessa ja globaalissa kontekstissa. Myös verkostoitumisesta ja sen erilaisista mahdollisuuksista keskusteltiin.
Keskustelu oli kunkin esityksen jälkeen ja läpi päivän vilkasta. Järjestäjien näkökulmasta tapahtuma ylitti odotukset monin tavoin.
Kiitos kaikille seminaariin osallistuneille!
Tapio Salminen