”Harvoin on tällaista ryhmää, joka on kohdennettu näin samassa elämäntilanteessa oleville.” Tällaista palautetta antoivat Vahvistuva nuori vanhemmuus (Vanuva) -hankkeen ryhmiin osallistuneet nuoret äidit ja isät. Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa on korostunut soten laaja-alaisuus: monet nuoret vanhemmat tarvitsevat tukea vertaisilta, neuvolasta ja laajemmin sotepuolelta. He tunnistavat nyt itse ne tarpeet, joihin tarvitsevat apua. Se auttaa selviämään jatkossa.
Vanuva-tiimin perimmäisenä tavoitteena on ollut tukea nuorten vanhempien minäpystyvyyttä ja itsetuntoa sekä keventää ylisukupolvista kuormaa. Hankkeeseen osallistuminen vahvisti nuorten koulutusmyönteisyyttä, itsetuntoa ja voimaantumista.
Elokuussa päättyvän kaksivuotisen hankkeen aikana kokoontui viisi nuorten vanhempien ryhmää. Se tavoitti 35 alle 30-vuotiasta pirkanmaalaista vanhempaa, jotka ovat ilman opinto- tai työpaikkaa tai joilla on vaikeuksia jatkaa opintoja. Heistä 17 osallistui ryhmiin.
Projektipäällikkö Irja Nieminen luonnehtii hankkeen alkutaivalta haastavaksi, koska nuoria vanhempia oli vaikea tavoittaa ja innostaa mukaan. Hän kiittää hartiavoimin työtä tehnyttä, joustavaa hanketiimiä ja hankkeen aikana muodostettua asiantuntijaverkostoa. Ensimmäinen vuosi panostettiin lähes pelkästään viestintään, tiedonkulkuun ja luottamuksen rakentamiseen.
– Kun nuoria vanhempia saatiin mukaan, tulokset ovat olleet hyviä. Nuoret ovat kokeneet, että vertaistuki ja yhteen saattaminen ovat tuupanneet heitä oikeaan suuntaan.
Oman vanhemmuuden tarina on jokaisella erilainen, oma jaksaminenkin vaihtelee
Jokainen oli tervetullut ryhmiin omana itsenään. Osallistujat kiittivät sitä, että ryhmät oli osuvasti kohdennettu samassa elämäntilanteessa oleville. Vanhemmuuden iloissa ja haasteissa ei olla yksin. Ystävyyssuhteitakin on syntynyt.
– Tämä on erityisen arvokasta siksikin, että osallistujissa oli äitejä ja isiä, joilla ei ollut verkostoja. He olivat aiemmin kokeneet ulkopuolisuuden tunnetta: etteivät he ole perhekerhoäitejä tai -isiä, mutta kun etsimme heille perhekerhoja, he menivät niihin yhdessä. Lapsetkin saivat kavereita. Hankkeen aikana he ovat verkottuneet myös ilman meitä asiantuntijoita ja perustaneet oman Whatsapp-ryhmän, kertoo lehtori Milla Hiitti.
Ryhmien aikana lastenhoito oli järjestetty. Nuoret arvostivat erityisesti vertaisuutta, omaa aikaa, keskittymisrauhaa, puhumista juuri oikeista asioista sekä sitä, että asiantuntijat kuuntelivat aidosti. Ryhmäläiset halusivat keskustella myös hyvin vakavista asioista. He totesivat arkipalautteena keskenään, että syvällisillä ja arvostavilla keskusteluilla oli voimaannuttava vaikutus.
”Olemme antaneet alkusysäyksen, josta seuraa jotain hyvää”
Hankkeen aikana tehdyt Työterveyslaitoksen Kykyviisari-itsearviointimittaukset osoittavat, että kaikilla osa-alueilla tulokset olivat paremmat kuin aloittaessa. THL:n osallisuusmittarin tulosten perusteella myös nuorten vanhempien osallisuuden kokemus oli vahvistunut.
– Pienikin muutos positiivisempaan on hieno asia. Se heijastuu myös haastatteluista, Nieminen toteaa.
Lehtori Johanna Vilppola on iloinen siitä, että yksikään nuori ei keskeyttänyt ryhmää tai jättänyt osallistumiskertoja väliin. Tulos on hyvä, sillä monella osallistujalla sitoutuminen opiskeluihin, hoitoihin tms. on aiemmin ollut haastavaa.
Projektikoordinaattori Petteri Väkiparta pohtii, että vaikka määrälliseen tavoitteeseen ei päästykään, niin jos yhdenkin osallistujan kohdalla saadaan ylisukupolvisuus katkaistua, voidaan katsoa, että tavoite on saavutettu. Hanketiimi on tietoinen siitä, että kaikkea ei pysty neljän kerran ryhmissä ratkaisemaan. Väkiparta kiteyttääkin, että hankkeessa on annettu alkusysäys, josta seuraa jotain hyvää perhearkeen.
Konkreettisin tulos on käsikirja ammattilaisten tueksi
Perhepalveluita tuottavien sote-alan ammattilaisten tueksi on koottu yksityiskohtainen sähköinen käsikirja. Se on ilmainen ja pian saatavilla hankkeen kotisivuilla. Käsikirjasta uudet ja kokeneemmatkin ammattilaiset saavat seikkaperäiset ohjeet testattuun toimintamalliin.
– Käsikirja soveltuu nuorille vanhemmille tarkoitetun ryhmän vetämiseen, mutta sitä voi soveltaa muunkinlaisiin ryhmiin, sanoo Vilppola.
Monialainen asiantuntijaverkosto on ollut opettavainen
Hankkeen aikana koottu yli 30 hengen asiantuntijaverkosto on ollut innostunut ja aktiivinen. Toimijaverkosto jatkaa hankkeen päättymisen jälkeenkin. Väkiparta on iloinen syntyneistä kontakteista.
– Olemme tehneet töitä eri alojen edustajien kanssa ja kaikilla on omat näkövinkkelit. Se on rikkaus sisällön näkökulmasta. Moniammatillisen tai monialaisen työn ydin on tietää edes vähän siitä, mitä muiden tontille kuuluu.
Nieminen toteaa, että omatkin näkökulmat ovat rikastuneet ja soten laaja-alaisuus korostunut.
– Se on erityisen tärkeää nyt, kun uusilla hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspuoli ovat yhdistyneet. Ymmärrämme selkeämmin yhteistyön merkityksen. Ihmisen ongelma ei useinkaan ole pelkästään vain terveyttä tai sosiaalisia haasteita vaan yhdistelmä molempia.
Tiimi on ennakkoluulottomasti hyödyntänyt teknologiaa ja kohderyhmälähtöisyyttä
Media-alan lehtori Ilmari Huttu-Hiltusen johdolla tehtiin virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä 360VR-videoita. Niiden sisällöt nousivat nuorten vanhempien tarpeista ja suoraan heiltä. Kokemukselliset videot saivat osin yllättävääkin palautetta. Ne tarjosivat yhteisen keskustelupohjan, herättivät ajatuksia ja oivalluksia sekä antoivat samaistumispintaa. Nuoret kokivat hyvänä kuulla, että kokeneemmatkin vanhemmat miettivät samoja arkisia asioita.
Vilppola iloitsee siitä, että hankkeen päätösseminaariin on tulossa nuoria vanhempia. Se kertoo luottamuksesta.
– Olemme pystyneet rohkaisemaan heitä ja heidän perheitään, ja kulkeneet siinä rinnalla vaikkakin vain lyhyen ajan. Osallistujat luottivat meihin ja me heihin. Annoimme jokaiselle tilan ja rauhan olla sellainen kuin on, eikä kukaan tuominnut. Nuoret ovat saaneet uskoa itseensä ja kykyihinsä omanlaisinaan vanhempina. He riittävät ja pärjäävät.
Vahvistuva nuori vanhemmuus -hankkeen toteuttavat Tampereen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Pirkanmaan alueen julkisten, yksityisten ja järjestötoimijoiden kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahaston Vipuvoimaa EU:lta 2014−2020-rakennerahasto (Keski-Suomen Ely). Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2021−31.8.2023.
Lue alkuperäinen artikkeli tuni.fi-sivustolta.
Lisätiedot:
Irja Nieminen
Projektipäällikkö
Lehtori | Sosiaali- ja terveysala
Tampereen ammattikorkeakoulu
irja.nieminen@tuni.fi, 050 5335 844
Teksti ja kuvat: Hanna Ylli
Kommentit