Koonti tuottajaverkoston organisoitumiskeskustelusta 31.8.2022

Tuottajapankin syksyn yksi uusi avaus oli tuottajaverkoston organisoitumiskeskustelun käynnistys. Aihe on tullut esiin usein jo tuottajakahveilla, mutta on myös osana hankkeen toimintasuunnitelmaa.

Ensimmäinen ”virallinen” hankkeen vetämä keskustelu Pirkanmaan alueella toimivien kulttuuri- ja taidealojen tuottajien verkoston vahvistamisesta ja mahdollisesta organisoitumisesta käytiin keskiviikkona 31.8.

Lähi- ja etäosallistujien aatteita verkoston toiminnan tarpeista, toiveista ja organisoitumisen malleista koottiin yhteen ensin yksin työstettävillä lapuilla ja sen jälkeen pienryhmissä.

Tässä jutussa on lyhyt koonti ensimmäisistä aatoksista. Omat ajatuksesi samoista teemoista pääset antamaan verkkokyselyllä täältä 2.10. mennessä: https://forms.office.com/r/TPmx2Z74pJ

Seuraavan kerran organisoitumisesta ja uusista palvelukanavista keskustellaan Tuottajakahvien jatkoilla tiistaina 11.10. TAMKin Caterign studiolla, Kuntokatu 3. Aamukahvit klo 8.30 ja organisoitumisesta asiaa viimeistään 9.30 alkaen. Lue lisää ja ilmoittaudu täältä!

1.TARPEET

eli mitä ainakin pitää olla ja miksi:

A) Työllistyminen/osaavan työvoiman löytäminen/palveluiden myynti

  • (asiakasnäkökulma) Keskitetty tuottajapalveluiden myyntipaikka (vrt. palvelun etsiminen ns. heinäsuovasta tai kuulopuheiden perusteella).
  •  Uudet työllistymismahdollisuudet
  • Tuottajatyön laatutakuu
  • Pidempiaikaisia hankkeita / yhteistyöprojekteja tuotetuille palveluille kulttuurihyvinvoinnin saralla
  • Ostopalveluna hakemusosaamisen/kirjoitusapu
  • Tuottajapankki/friikkuja
  • Keskitetty tuottajapalveluiden myyntipaikka, -Säännöllisyys > palvelu on helppo ostaa uudelleen ja usein

B) Asiantuntijatuki

  • Hinnoitteluapua omalle työlle
  • Koulutukset, ”voisiko verkoston sisällä järjestää koulutuksia mille tarvetta tuottajilla (”ajan tasalla pysyminen”)
  • Tietopankki
  • Ammatillinen vertaistuki ilman yhteistä jaettua projektia/organisaatiota (Jatkokysymyksenä: kenen intressissä on yksinyrittäjien työhyvinvointi ja tuki??)
  • Voiko Tampereen tuottajat kaltainen ryhmä järjestää oman osaamisen puitteissa koulutuksia/tapaamisia samaan tyyliin kun ompeluseurat
  • Hakemusosaamisen ostaminen > verkosto voisi auttaa
  • Työnohjaus

C) Verkostoituminen

  • verkostoituminen, tukea oman työhön verkostolta. Opitaan ja tehdään yhdessä

2. TOIVEET

eli mihin suuntaan pitäisi mennä, mitä olisi hyvä olla:

A) Työyhteisö ja verkoston hyödyntäminen

  • Osaamisen jakaminen
  • Laajenettu työyhteisö
  • Verkostoituminen monitasoisesti (tämä voi luoda myös aivan uudenlaisia yhteistyö- tuotantomalleja jne.)
  • Miten kehyskunnat saisivat toimittua yhteistyössä paremmin niin Tampereen kuin toistensa kanssa toistaan tukien ja toisistaan hyötyen.
  • Säännölliset yhteiset kohtaamiset = ideat.
  • Vähemmän yksinäistä puurtamista, enemmän aitoa arjen yhteistyötä
  • Verkostoon osallistumisessa matala kynnys. Päätöksenteon uusiutuminen niin, että ei tarvitse ”keksiä pyörää uudelleen”.
  • Olisi kiva kuulua verkostoon, se voisi luoda omanlaisen ”työporukan”

B) Se Joku joka organisoi

  • Olisi hyvä, jos olisi jonkinlainen organisoiva instanssi, joka toimintaa koordinoi ja tekee myös tutkivaa työtä alueen osaajien ja uusien yhteistyökumppaneiden tunnistamiseksi.
  • Organisoiva taho olisi tärkeää. Liian väljät verkostot jäävät helposti tuuliajolle ja mahdolliset tapahtumat yms eivät pitkällä tähtäimellä hyödytä, koska ei ole ns. seurantaa.
  • Jatkohanke olisi varmaan ideaali.
  • Voisi olla myös kiva, mutta ehkä aivan utopiaa, että jos olisi organisaatio mihin koottaisiin tuottajia ja heidän erikoisosaamisalueitaan, että esim. kaupungin tuottajalla olisi merkattu työaikaa toimia tälläisessä organisaatiossa. Hänen työaikaansa voisi ”ostaa” toiseen kuntaan tai yksityiseen käyttöön, esim. yhdistykselle.  >asiantuntijaosaamisen ostaminen

C) Uudet kohtaamiset, ideat ja keskustelu

  • Ostaja-myyjä treffit (esim kunta -luova tekijä)
  • Yhteistyökuviotreffit
  • Miten kehyskunnat saisivat toimittua yhteistyössä paremmin (toinen toisiaan tukien..)
  • Säännöllisen yhteiset kohtaamiset = ideat
  • Heikot signaalit keskusteluttaminen > ajan hermolla pysyminen > kehityskeskustelu
  • Avoin rahapuhe
  • Tuottajan työnkuvan laajentaminen
  • Luova tuottaja – taiteellis-tuotannollisuus
  • Palkkakeskustelu > lobbaus > tuottajan työnkuvan parantaminen
  • Miten paljon osaamista Pirkanmaalla onkaan – verkosto voisi tuoda sitä esille
  • ”monilla paljon ideoita” – ideoiden esille tuominen helposti ja niiden yhdistäminen

 

3. TOIMINTAMALLI

eli kuinka ja ketkä, mitä ja miten?

  • Tuottajatalli (esim. https://artsmanagement.fi/info/versio tuottajille)
  • Tuottajapankin jatkohanke? >jatkuvuuden varmistaminen
  • verkosto: työkalupankki/sparraus/neuvonta/mentorointi? presentointi/ pitchaus
  • Yhteinen idekehittely + rahoitushaku
  • Freelance / verokortilla tuottajapankki-verkoston kautta
  • Olisiko ketään sitoutunutta perustamaan yhdistystä? > mikä yhdistyksen agenda on?
  • Vapaa tuottajaverkosto > muuttuuko toiminnaksi?
    > jatketaan tapaamisia, pysyy yllä säännöllisyys
  • Olisiko uusi virallinen organisaatio/järjestäjätaho paikallaan? Valtakunnallinen? työryhmät
  • väljiin verkostoihin saattaa myös olla vaikeampi liittyä kuin organisaation sateenvarjon alle, koska niistä ei usein ole tietoa saatavilla ja muuttuvat pienen piirin puuhailuksi.
  • Jos verkosto on väljä ja perustuu vapaaehtoisuuteen, jää se helposti harvojen aktiivien harteille.
  • Tällä hetkellä käynnissä oleva pöhinä johtuu paljolti hankkeista, kuten Operaatio Pirkanmaa (ja aiemmin kulttuuripääkaupunkihaku) ja siihenkin vahvasti liittyvä tuottajapankki ja muut hankkeet. – Tarvitaan resursseja pyörittämään toimintaa ja aktivoimaan ihmisiä. Kaikki tiedämme, että omalla ajalla ja ilmaiseksi työn tekeminen ei pidemmän päälle ketään ruoki.
  • Riippuu paljon tavoitteesta. Jos tavoitteena on selkeästi kehittää tuottajien palveluiden saatavuutta sekä toisaalta kehittää tuottajien työrakenteita selkeä organisaatio on toimivampi.
  • Jos tavoitteena on vain vertaistuen saaminen, voi löyhä yhteisö toimia. Toisaalta päällekkäisiä toimintoja ei kannata organisoida esim. ammattiliittojen TAKU kanssa.
  • Mainittu jatkohanke tai esim.joku osuuskunta voisi olla toimiva. Itse ajattelen esim. yhden kaupungin kulttuuriyksikön olevan liian jäykkä ja byrokraattinen tällaiseen
  • Verkostotapaamiset: -omakustannelounaat, kaffet, foorumit?
  • (motivoiva)virallinen, käytännön toiminnalta kestävä ja käyttäjiä ajassa palveleva malli (muokattavuus)
  • jatkuvuus, rakenne, raamit joita voi hioa
  • Kuinka sote/kunta-alan työntekijät käyttävät tuottajapankki-alustaa? toimiva viestintä
  • Ei rakenteellisesti raskasta
  • Tapahtuisiko ”työajalla” tyyppisesti
  • Ei liiketoiminnallista näkökulmaa verkoston tarpeissa nyt
  • Mikä organisaatio voi hakea rahoituksia (vrt. avoin verkosto)
  • Taike ja tuottajien rooli taiteen toimijakentällä?
  • Maksullisia koulutuksia, kunhan joku organisoisi.