Taustaa
Ammatissa kehittyminen on prosessi, jossa tarvitaan kohtaamisia, keskustelua ja reflektointia työn äärellä. Ammatti-identiteetti muotoutuu oman työn arvioinnin ja palautteen myötä. Tuottaja tekee usein työtä ilman vertaisia omassa organisaatiossa. Vertaisten tapaaminen turvallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä on tärkeää sekä verkostoitumisen, ammatillisen kasvun että työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Jotta tuottajan osaamista ja työtä voitiin tarkastella pitkäjänteisesti ja prosessinomaisesti, hankkeessa pilotoitiin vuoden 2022 aikana 4 kappaletta noin puolen vuoden kestoista pienryhmätyönohjausta vastaamaan edellä kirjattuihin hankkeen tarpeisiin.
”Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja omaan työhön liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Työnohjauksen tavoitteena on vapauttaa voimia, luovuutta ja ajattelua työhön ja sen rajojen tunnistamiseen.” (Suomen työnohjaajat ry)
Ensimmäiset kaksi ryhmää käynnistyivät keväällä 2022 ja syksyllä 2022 toiset kaksi ryhmää. Keväällä käynnistyi neljän hengen ns. sekaryhmä, johon osallistui tuottajia eri organisaatioista. Ryhmä tapasi kevään aikana kerran kuukaudessa, yhteensä viisi kertaa, yhden tapaamisen kesto oli 120 min. Sekaryhmiin oli avoin haku, hakuilmoituksia jaettiin hankkeen uutiskirjeissä ja sosiaalisen median kanavissa. Toinen kevään aikana aloittanut työnohjausryhmä oli pirkanmaalaisen kunnan kulttuuritoimen tiimi. Tämä neljän hengen ryhmä tapasi vuoden 2022 aikana kuusi kertaa. Syksyn aikana kokoontuneiden molempien kahden sekaryhmän koko oli 6 henkeä, ryhmät tapasivat neljä kertaa. Yhteensä työnohjaukseen osallistui 21 henkilöä.
Keräsimme loppuvuodesta 2022 työnohjauksiin osallistuneilta palautetta ryhmien toiminnasta. Saimme palautetta 11 henkilöltä. Esittelen seuraavasti lyhyesti tuottajien työtä, työnohjausryhmien toimintaa että siitä saatua palautetta.
Tuottajan työ on monin tavoin haastavaa – luovan toimialan erityispiirteitä
Luova työ sisältää useita erityispiirteitä, jotka vaikuttavat tuottajien työhön. Luovaa työtä leimaa pätkittäisyys, epävarmuus, haastavat työolosuhteet, pitkät ja raskaat työrupeamat jne. Pitkien ja pysyvien työsuhteiden sijaan työtä tehdään yrittäjänä tai freelancerina. (Näränen & Pajula 2022). Vaikka osa tuottajista tekee työtä pysyvässä työsuhteessa, toimintaympäristössä on paljon freelancereita, joiden työn haasteet erityisesti koronapandemian aikana näkyivät tuottajien työssä. Huoli freelancereiden jaksamisesta sekä taloudellisesta tilanteesta oli suuri ja moni tuottaja joutui työssään kannattelemaan muiden jaksamista. Poikkeusaika ei ollut tuottajillekaan helppo, moni joutui suunnittelemaan työtään toistuvasti uudelleen esim. tapahtumien ja erilaisten tilaisuuksien osalta. Myös julkisrahoitteisten projektien toimintaa jouduttiin lykkäämään poikkeusajan rajoitusten vuoksi. Poikkeusajan aiheuttama epävarmuus kuormitti ja tuntui raskaalta.
Freelanceriudella tarkoitetaan ansaintalogiikkaa, jossa on lukuisia työnantajia ja toimeksiantoja sarjana ja johon kuuluu erilaisten roolien ja työidentiteettien kameleonttimaista vaihtamista. Vaihtuvuus on pysyvyyttä yleisempää ja pätkissä työskentely on läpi uran kestävä työnteon tapa, neuvottelut omasta seuraavasta työsuhteesta jatkuvaa ja huoli tulevasta pysyvää. (Antila, Leinikki ym. 2023)
Tuottajan laajaa työkenttää on haastavaa määritellä. Tuottaja työskentelee esim. monipuolisissa projektin hallintaan liittyvissä tehtävissä, jotka vaihtelevat suuresti työpaikan ja toimialan mukaan. Tuottajan työhön kuuluu projektinhallinnan lisäksi esimerkiksi muiden sparrausta, johtamista sekä sisältöjen konseptointia. Kulttuurialoilla tuottajan työ sisältää usein myös rahoituksen hankkimista ja luovan työn mahdollistamista eri keinoin. (muokattu Duunitorin ammattioppaan tuottajan työn kuvauksesta)
Tuottajan työtä tehdään erilaisilla ammattinimikkeillä ja hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Työnohjausryhmiin osallistui mm. nuoriso- ja kulttuuriohjaaja, kulttuurikoordinaattori, tuottaja, toiminnanjohtaja, teatterituottaja, linjapäällikkö, kulttuurituottaja, toimittaja, juontaja, dokumenttiohjaaja, tapahtumatuottaja, muusikko, webdesigner, sisällöntuottaja, konsultti ja koordinaattori. Osalla oli em. listasta useita työrooleja samanaikaisesti. Töitä tehtiin esim. omassa yrityksessä, kunnan palveluksessa, yhdistyksessä, freelancerina, teatterissa, korkeakoulussa ja orkesterissa.
Työnohjausryhmien tavoitteet muodostuivat siten, että kunnan kultturitoimen tiimi asetti prosessin alussa ryhmän yhteiset tavoitteet ja ns. sekaryhmissä jokaisella oli oma henkilökohtainen, ammatillinen tavoite, jota työstettiin itsenäisesti, työnohjaajan viedessä prosessia eteenpäin. Tapaamisissa keskusteltiin työhön liittyvistä haasteista, onnistumisista, iloista ja suruista. Sekaryhmille annettiin “kotitehtäviä”, joiden avulla syvennettiin ammatillisen kasvun kysymyksiä ja reflektoitiin tapaamisten välissä omaa työtä.
Työnohjausten sisältö – sekaryhmät
Työnohjauksissa käsitelttiin ajankohtaisia, työhön liittyviä teemoja sekä ”kotitehtävien” virittämiä ajatuksia omasta työstä. Tässä poimintoja sekaryhmissä käytyjen keskusteluista:
- Jaksaminen (oma ja muiden, esim. freelancerit ja muut kulttuurityölliset)
- Yksinäisyys työssä
- Oma ura – työkeikat – talous – uusi tilanne työssä
- Oman työn ja yritystoiminnan kehittäminen
- Ammatti-identiteetin vahvistaminen ja osaamiseen liittyvät kysymykset
- Johtaminen – oman työn / verkoston / alaisten
- Tulevaisuususko ja toiveikkuus (olivat välillä kateissa)
- Sodan ja poikkeusajan aiheuttamat ongelmat (ahdistus, pelko, oman energian suuntaaminen ja ajankäyttö liittyen sotatilanteeseen erityisesti keväällä 2022)
Saimme kolmesta sekaryhmästä todella positiivista palautetta. Tapaamiset koettiin erittäin tärkeiksi erityisesti koronapandemian jälkeen. Jo vertaisten tapaaminen kasvokkain tuotti valtavasti iloa. Keskustelut muodostuivat nopeasti luottamuksellisiksi ja avoimiksi. Vaikka suuri osa ei tuntenut toisiaan entuudestaan, tapaamisissa syntyi syvää ymmärrystä ja myötätuntoa jaettuihin kokemuksiin.
Palaute – sekaryhmät
Millainen merkitys työnohjauksella?
”Olin juuri jäänyt työttömäksi pitkäaikaisesta, vakituisesta työstäni, joten olin todella työnohjauksen tarpeessa uudessa tilanteessani. Ikää on, mutta myös työhaluja – mutta millaisia mahdollisuuteni ovat? Ryhmällä oli erinomainen vetäjä, ja porukan kesken syntyi hyvä ilmapiiri. Siellä uskalsi avautua tuntemuksistaan luottamuksellisessa hengessä. Sai vertaistukea, sillä moni muukin oli murrosvaiheessa työelämässään. Ryhmässä tuli myös mukavasti verkostoiduttua.”
”Minulle työnohjaus merkitsi käänteentekevää muutosta urallani. Ohjauksesta tuli minulle vaikean työelämän tilanteen vuoksi erittäin tärkeä henkireikä. Ohjaajan rauhallinen persoonallisuus, ammattimainen ote ja hyvin jäsennellyt työkalut auttoivat selkiyttämään omia sekavia ajatuksia. Muiden vertaisten kohtaamiselle oli työnohjauksessa varattu riittävästi aikaa. Hyvä aloitus oman työn ja työnkuvan analyyttiselle tarkastelulle.”
”Työnohjauksella starttasin siirtymää kokopäivätöistä freelanceriksi, itseohjaus, arjen hallinta ja sen mukana hyvinvointi korostuivat kohdalleni tarpeellisissa teemoissa. Ryhmään osallistujilla oli kaikilla omia tarpeitaan, ja näissä päästiin vertaistuelliseen ilmapiiriin. Työnohjaus helpotti siirtymää, antoi työkaluja ja helppoutta arkeen, verkostoja unohtamatta.”
Mitä opin?
”Valtavasti: läsnäolon voimasta, pysähtymisen tärkeydestä, kuuntelemisen tärkeydestä. Luopumisesta ja luovuttamisesta. Tunteiden hetkittäin syrjään siirtämisestä ja asioiden tarkastelusta ”ilman emootiota”, jolloin ylimääräinen tunnemössö ei estänyt kriittistä ajattelua ja toimintaa.”
”Oman työn organisoituminen vaatii tietoista työtä.”
”Itsestäni, tavastani tehdä työtä ja kuormittaa sillä itseäni.”
”Lukuisia hyviä toimintamalleja, perspektiiviä ja luovia ratkaisuja.”
”Sain havainnollisia työkaluja omien tavoitteiden saavuttamiseen, sekä omien vahvuuksien havaitsemiseen.”
Mitä olen vienyt käytäntöön?
”Oman roolin rajaamista.”
”Minkä haluan olevan muuttunut marraskuuhun mennessä” -ajattelun.”
”Palaan miltei viikoittain joihinkin tehtäviin, joita tehtiin työnohjauksessa, katselen muistiinpanojani ja ajatuksiani tuolta ajalta ja vien käynnistynyttä prosessia käytäntöön omin voimin työkalut apunani.”
”Olen osannut keskittyä olennaiseen ja suunnata entistä vahvemmin kohti omia intohimojani työelämässä.”
”Oli joku listasysteemi, joka jaettiin ruutuihin. Näin oli helpompi hahmottaa eri projektien tehtävät ja saada parempi kokonaiskuva tilanteesta.”
Työnohjauksen sisältö – kunnan kulttuuritoimen tiimi
Työnohjaukseen osallistui kulttuuritoimen ympäri vuoden työskentelevä nelihenkinen tiimi. Kulttuuritoimeen kuuluu heidän lisäkseen myös kausityöntekijöitä. Ryhmä tapasi vuoden 2022 aikana kuusi kertaa, tapaamisen kesto oli 120 min.
Kulttuuritoimen haasteena on ollut pitkään jatkunut vaihtuvuus työtehtävissä. Erityisesti tiimillä oli tarvetta suunnitella pitkäjänteisemmin toimintaansa ja arvioida kriittisesti sekä selkiyttää työmäärää. Työnohjauksen alussa tavoitteiksi kirjattiin:
- Tiimin toiminnan kirkastaminen ja kehittäminen (Kulttuuripalvelut on.. brändääminen)
- Työn arvostus sekä sisäisesti (organisaatio) että ulkoisesti yhteistyökumppanit ja asiakkaat
- Jaksaminen
Työnohjaus koettiin tiimissä erittäin antoisaksi. Tiimissä oli ulkopuolisista paineista huolimatta hyvä yhteishenki. Jaksamiseen ja korona-ajasta selviämiseen auttoi yhteinen huumori ja toisen osaamisen kunnioittaminen. Tulevaisuuteen suhtauduttiin luottavaisesti, kulttuuritoimen roolin selkiyttämistyö on hyvässä vauhdissa. Omaa työtä on opittu rajamaan. Vaikka osalla oli jo entuudestaan työnohjauksesta kokemusta, ryhmän työskentelytapa ja tavoitteellinen ote yllätti positiivisesti.
Palaute – kulttuuritoimi
”Oman työn tarkastelua uudesta näkökulmasta ja sen ongelmakohtien havaitsemista, uusien ajatusten muodostumista ja mahdollisten ongelmakohtien korjaamista. Siinä onnistuttiin todella hyvin.”
“Työnohjaus auttoi käynnissä olevassa kehitystyössä. Tapaamiset olivat kaivattuja pysähtymisen hetkiä työtiimin kanssa työn kehittämisen äärelle.”
“Saimme ulkopuolisen ihmisen avulla koottua suuntaviivat toimintojemme kehittämiselle sekä työroolimme tiivistämiselle. Saimme myös sanoittamista työmäärämme paljouteen ja ulkopuolista näkemystä työssä jaksamiseen.”
“Työnohjaus edesauttoi yksikön tekemän työn jäsentämistä ja tavoitteiden luomista. Työnohjaus vahvisti työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä, sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tiimiytymistä. Myös tunne vaikutusmahdollisuudesta omaan työhön kasvoi.”
”Tiimillämme on hyvin hallussa idea siitä mitä tehdään ja miksi. Työn näkyväksi tekemisen ja rajaamisen kannalta yhteiset keskustelut tavoitteista ovat erittäin tärkeitä.”
”Jatkamme työnohjausta tiimimme kanssa myös vuonna 2023. Työtä on tehty ja tehdään näkyväksi erilaisten suunnitelmien kautta, joita esitellään myös konsernijohdolle ja muille tarvittaville henkilöille. Tiimin jäsenten työkuvia on käyty/käydään läpi ja työtehtäviä rajataan tarpeen mukaan työssäjaksamisen edistämiseksi.”
Työnohjaajan kommentit pilotista
Oli ilo lukea, että olen omalta osaltani pystynyt ohjaajana auttamaan ryhmiin osallistuneita työnsä kehittämisessä ja työhyvinvoinnissa, kiitos kaikille palautetta antaneille. Muutoksessa ja kehittymisessä on tärkeää avoin dialogi, luottamus ryhmässä ja rohkeus katsoa omaa työtä rehellisesti.
Kiteytyksenä pilottina toteutetusta työnohjauksesta voisi sanoa, että sen avulla voidaan merkittävästi kehittää tuottajien työtä, kohentaa ammatillista itsetuntoa ja identiteettiä. Vertaistuki ja haasteiden jakaminen ryhmässä vaikuttavat selvästi myös työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Oman työn uudelleen organisointi ja omien vahvuuksien sekä osaamisen parempi hyödyntäminen vaikutti ryhmiin osallistuvien työmotivaatioon merkittävästi. Osallistujat saivat vahvistusta omaan työrooliinsa ja tukea urasuunnitelmien toteuttamiseen. Työnohjaus lisäsi valtavasti ymmärrystä siitä, miten eri tavoin tuottajan työtä tehdään erilaisissa toimintaympäristöissä. Tuottajan työn samankaltaisuus taas näkyi siten, että yhteinen kieli löytyi kaikissa ryhmissä heti ensi metreillä. Yhteinen viesti kaikilta pilottityönohjauksiin osallistuneilta oli, että tätä lisää.
—-
Carolina Pajula, Tuottajapankki -hankkeen työnohjaaja
lehtori, media-ala
KM, AmO, työnohjaaja (STOry), motivaatiovalmentaja (RMP)
Lähteitä:
Sikke Leinikki, Anna Anttila, Milla Lähdeniemi, Anu Järvensivu (2023): Koukuttava freelancetyö – estääkö työn luonne ongelmien ratkaisua? Työpoliittinen aikakausikirja 1/2023, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164738/TAK_1_2023_web.pdf
Carolina Pajula & Pertti Näränen (2022): Kulttuurialojen työllistymisen erityispiirteet ja työllisyysmittareiden haasteet. https://www.theseus.fi/handle/10024/760205?show=full
Duunitori, ammattiopas https://duunitori.fi/ammattiopas/markkinointi-mainonta-media-viestinta/tuottaja