Kuitukankaat ovat kuitupohjaisia materiaaleja, joita käytämme laajalti jokapäiväisessä elämässämme, kuten kertakäyttöisissä kasvomaskeissa, kosteuspyyhkeissä ja vaipoissa.
Kuitukankaassa kuidut levitetään tasomaisesti ja sidotaan kemiallisesti, mekaanisesti tai termisesti. Se tekee niiden tuotantoprosessista nopeamman ja yksinkertaisemman verrattuna perinteisiin kudottuihin ja neulottuihin tekstiileihin.
Tutkimushanke ratkoo kertakäyttöisten kuitukankaiden muoviongelmaa
Monet kuitukankaat ovat kertakäyttöisiä tuotteita, jotka hävitetään käytön jälkeen. Ne voivat päätyä myös ympäristöön ja aiheuttaa ekologisia vahinkoja. Kertakäyttöisten kuitukankaiden sisältämä muovi voi olla haitallista vesistöille esimerkiksi mikromuovin muodossa.
SUSTAFIT-hanke tukee maailmanlaajuisia teollisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita korvata öljypohjaiset materiaalit ja ympäristöä kuormittavat prosessit paremmilla ratkaisuilla.
– On elintärkeää saada kokonaisvaltainen käsitys kuitukankaiden kestävyyskysymyksistä. Biopohjaisten materiaalien ja kierrätysmateriaalien käytön lisäämiseksi tarvitaan lisää julkista tutkimusta, sanoo lehtori Virpi Rämö tutkimushanketta koordinoivasta TAMKista.
Hanke lisää tutkimustietoa ja vauhdittaa yritysten liiketoimintaa
Hankkeessa tutkitaan kuitukankaiden kestävyyttä eri näkökulmista raaka-ainepohjan, käsittelytapojen, kierrätettävyyden ja liiketoimintamallien parantamiseksi.
– Tavoitteena on lisätä vastuullisesti tuotettujen kuitukankaiden osuutta ja mahdollisesti tunnistaa uusia käyttöalueita kestäville kuitukankaille. Tuemme alan toimijoita kestävästi tuotettujen kuitukankaiden, raaka-aineiden ja tuotantoteknologioiden kehittämisessä, Rämö kertoo.
Hankkeeseen osallistuu sidosryhmiä laajasti koko arvoketjusta. Teollisuuskumppanit auttavat kulkemaan oikeaan ja konkreettiseen suuntaan. Tutkimushankkeessa ovat mukana UPM, Fortum, SharpCell, Kemira, Fiber-X, Spinnova, Lixea, Valmet, Nordic Bioproducts Group, Rester, Sulzer, Anpap, NordShield, Lounais-Suomen Jätehuolto, Paptic ja JedX Medcare ja Mirka.
Teollisuuden on tärkeää saada käsitys kuitukankaiden segmenttikohtaisista kestävyysstrategioista sekä ymmärtää raaka-aineiden, prosessoinnin ja tuotteiden välisiä riippuvuuksia. Uuden tutkimustiedon avulla yritykset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä tulevalle kestävälle liiketoiminnalleen. Uusi tieto auttaa myös kuluttajia tekemään tietoisia ja kestäviä valintoja.
Tällä hetkellä selluloosakuiduista valmistettujen kuitukankaiden laajempaa käyttöä rajoittavat synteettisiä kuituja alhaisempi vedenhylkivyys ja antimikrobinen suorituskyky. Hanke lähestyy aihetta konkreettisestikin kehittämällä biopohjaisten kuitukankaiden vedenhylkivyyttä ja antimikrobista suorituskykyä.
Tutkimuskumppaneilla on johtava rooli
Projektikoordinaattori TAMK johtaa kuitukankaiden kestävien liiketoimintamallien ja arvoketjujen tutkimusta. Organisaatio tutkii myös kestävien kuitukankaiden raaka-aineita ja loppukäyttövaihtoehtoja.
VTT tutkii segmenttikohtaisia kestävyysstrategioita ja demonstroi erilaisten kuitukankaiden tuotantoa. VTT kehittää myös uusia konsepteja suorituskyvyn parantamiseksi.
Aalto-yliopisto tuo osaamistaan selluloosakuitujen tuottamiseen eri raaka-aineista. Aalto tutkii muun muassa kuitujen ja kuitukankaiden toiminnallisten ominaisuuksien lisäämistä.
Hanketta rahoittavat Business Finland, tutkimusorganisaatiot ja 17 teollisuusyritystä. Kaksivuotinen hanke alkoi lokakuussa 2022.
Lisätiedot:
Virpi Rämö
Projektipäällikkö, SUSTAFIT
Lehtori
Rakennettu ympäristö ja biotalous
Tampereen ammattikorkeakoulu
virpi.ramo@tuni.fi, 050 570 1831
Teksti: Hanna Ylli
Kuva: Sami Mikkonen