Suomalaiset yritykset ovat osoittaneet sinnikkyytensä ja selviytymiskykynsä myös pandemian keskellä. Pelättyä konkurssiaaltoa ei tullut edes syksyllä 2021, kun konkursseja vaikeuttava väliaikainen lainsäädäntö purettiin. Pandemian kaltaista poikkeustilannetta ei todennäköisesti löytynyt monenkaan yrityksen tulevaisuuden skenaarioista. Koronakriisi voidaan nähdä ”mustana joutsenena” eli hyvin epätodennäköisenä tapahtumana, jolla kuitenkin on laajat, jopa globaalit vaikutukset. Toisaalta on myös tahoja, jotka omien tietojensa varassa pitivät vakavaa globaalia pandemiaa mahdollisena ja jopa todennäköisenä. Kyse on perspektiivistä ja siitä, mihin katseen kiinnittää. Kaikkialla se ei voi olla yhtä aikaa. Niinpä ainut apu pk-yrityksille tässä tilanteessa oli toimia ad hoc eli suunnitelmia täytyi kehittää lennosta, ennakkoluulottomasti ja nopealla aikataululla.
Tarkoittaako tämä, että tulevaisuuden ennakointia ei yrityksissä kannattaisi tehdä ensinkään? Jos mitä tahansa saattaa tapahtua, ovatko suunnitelmat, skenaariot ja strategiat pelkkää mappien täytettä? Pessimistiseksi ei kannata heittäytyä. Maailma on epävarmuuksista huolimatta edelleen täynnä muutoksia, joiden suuntaa ja voimakkuutta voidaan arvioida melko luotettavasti. Megatrendit ovat kehityksen suuri linjoja, jotka vievät maailmanlaajuisesti kehitystä tiettyihin suuntiin (esim. digitalisaatio, kaupungistuminen, ilmastonmuutos). Niitä on äärimmäisen vaikeaa kääntää. Trendit ovat edellistä suppeampia muutosvoimia, jotka voivat olla alueellisia tai rajautua johonkin toimialaan tai muuttua nopeammin kuin megatrendit (esim. etätyön lisääntyminen). Hiljaiset signaalit puolestaan ovat ensioireita muutoksesta, joka saattaa kehkeytyä trendiksi, mutta saattaa myös jäädä yksittäiseksi ilmiöksi, joka kuihtuu pois (esim. hyönteisruoka).
Tutkimuksissa on osoitettu, että tulevaisuuteen aktiivisesti suuntautuvat ”valppaat” yritykset kannattavat jopa kolmanneksen paremmin kuin verrokkinsa ja kasvavat 200 % nopeammin (Rohrbeck & Kum 2018). Ei siis ole yhdentekevää, tähytäänkö yrityksessä tulevaisuuteen ja pysytään ajan hermolla. Liiketoiminnassa ja esimerkiksi uusien tuotteiden markkinoille tuomisessa ajoitus on äärimmäisen tärkeää. Ajoituksen avain on ajassa kehittyvien ilmiöiden ymmärrys.
Miten nopeasti muutokset tapahtuvat?
Arjen pyörteissä saattaa kadottaa näkyvistään pidemmän aikavälin horisontin. Onko maailma todellakin erilainen kahden, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Omalla kohdallani havahduin muutoksen nopeuteen ja perinpohjaisuuteen kaappeja siivotessani. Miten moni tavara olikaan jäänyt tarpeettomana hyllyn perälle: taskulaskin, paperikalenteri, cd-soitin, pokkarikamera, herätyskello… Ne kaikki kulkevat nykyään mukanani kännykässä. Myös palvelut ovat murroksessa. Korona-aikana verkko-ostokseni ovat lisääntyneet, jumpattua tulee lähinnä videoiden välityksellä, ja tyttäreni, joka halusi lopettaa pianotunnit, innostuikin soitosta uudelleen pelillisen kännykkäsovelluksen avulla. Kesäisen ajankäyttömme mullisti muutama vuosi sitten pieni ja sympaattinen väline, jonka nimesimme Huskuksi. Se uurastaa puutarhassa väsymättä ja pitää nurmikon lyhyenä ilman kolmen tunnin hikistä urakkaa.
Edellä kuvatut olivat esimerkkejä lähinnä teknologisista muutoksista, jotka samalla muuttavat myös kuluttajien käyttäytymistä. Lisäksi on muitakin muutosvoimia. Sääntely elää jatkuvasti. Mieti vaikka GDPR:ää! Ilmastonmuutos näkyy jo ympäristössä ja arjessa: kesän käristyskupolissa kaipasin kotiini ilmastointia. Myös sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset ovat kiihtyneet koronan myötä. Merkittävin esimerkki on etätyön lisääntyminen. Kirjoitan tätäkin kotitoimistolla, missä olen ollut viimeiset kaksi vuotta. Vaikka ihmiset kaipaavat työpaikoille ja oikeisiin kohtaamisiin, on etätyön ja joustojen arvostus osana työtä tullut jäädäkseen monille aloille. Lähikaupassani ovat kuin huomaamatta kasvaneet esimerkiksi erilaisten kaura- ja härkäpapupohjaisten tuotteiden hyllyt. Kyllä, on tunnustettava, että monet arkeni pienet ja isommatkin asiat ovat muuttuneet 2-5 vuoden sisällä. Ainut syy ei ole korona, vaikka se onkin kiihdyttänyt monia kehityskulkuja.
Teknologisesta kehityksestä ja ekologisesta kestävyydestä puhutaan lähes kyllästymiseen saakka. Pitäisikö oikeasti jaksaa kiinnostua uusimmista digitaalisista myyntikanavista, teollisuus 4.0:sta tai vastuullisuussertifikaateista? Eikö meillä mene jo aivan riittävän hyvin nykyiselläänkin? – Myös Nokian matkapuhelintuotannossa ajateltiin aikoinaan, että kosketusnäyttöpuhelimet eivät ole tulevaisuuden ”juttu”. Sitten tuli kilpailija, joka esiteli uutuutensa ja räjäytti potin. Eräs Suomen suurimmista videovuokraamoista meni konkurssiin joitakin vuosia sitten. Suoratoistopalvelut olivat käytännössä syöneet markkinan alta. Eräs toinen vastaava videoliike kuitenkin elää edelleen. Sen bisneksen ydintä ovat nykyään herkkujen myynti, myös kotiin toimitettuna, ja oheistoimintana elokuvavuokraus. Turpeen käytön lopettaminen on suuri kysymys, jossa monien elinkeino on loppumassa. Kauhajoen Pallonevalla rohkeat ja päättäväiset yrittäjät päättivät laittaa entiselle turvesuolle miljoona aurinkopaneelia.
Yritysten kannattaakin pysyä valppaana ja tarkastella kehityksen suuntia. Muuten saattaa huomata jääneensä oikealta ja vasemmalta ohikiitävien kilpailijoiden jalkoihin tai yksinkertaisesti tilanteeseen, jossa markkina katoaa alta joko asiakkaiden muuttuneiden tarpeiden tai sääntelyn vuoksi.
Miten tulevaisuustyötä tehdään?
Ensinnäkin on hyvä miettiä, miten globaalit suuret megatrendit vaikuttavat teidän yritykseenne: kaupungistuminen, ikääntyminen, väestön monimuotoistuminen, ilmastonmuutoksen huomioiminen, uusimmat teknologiat, uudet liiketoiminnan mallit ja -alustat tai verkostoimaisen toiminannan (esim. some) vaikutuksen kasvu. (lue lisää Sitran Megatrendeistä)
Entä mitä muutosvoimia lähiympäristöösi vaikuttaa? Esimerkiksi STRATU-hankkeen toiminta-alueella Etelä-Pohjanmaalla yritysten kasvun ykköshaasteena on jo nyt työvoimapula, joka ei tule ainakaan helpottumaan ikääntymisen ja muuttoliikkeen vuoksi. (lue lisää E-P:n tulevaisuusskenaarioista) Lisäksi erityisosaajia tarvitaan kipeästi, jotta yritykset voisivat tuottaa jalostusarvoltaan yhä korkeamman tason tuotteita. Avainkysymys onkin, miten olla nyt ja tulevaisuudessa houkutteleva työnantaja. Myös lähialueen mahdollisuuksia kannattaa skannata: esimerkiksi mitä Vaasaan rakentuva akkuklusteri, Seinäjoelle suunniteltu datakeskus tai Seinäjoen lentoasemalle kaavailtavat drone-rahtilennot voisivat tarjota? Syntyykö rakentamisen, valmistuksen, kaupan, tukipalveluiden tai insinööriosaamisen kysyntää?
Mitkä trendit taas koskevat toimialasi kehitystä? On sallittua tutkiskella vaikkapa oman alan edelläkävijöiden nettisivuja ja sometilejä Suomessa ja ulkomailla. Mitä uusia palveluita, teknologioita, myyntikanavia tai liiketoimintamalleja he ovat ottaneet käyttöön? Voisiko jotakin siitä soveltaa yrityksessänne omalla tyylillänne?
Ovatko muutokset uhka vai mahdollisuus? Se riippuu tulkinnasta. Menestyvät yrittäjät usein näkevät mahdollisuuksia siellä, missä toiset näkevät uhkia. Esim. kurikkalainen lakkitehdas Tella Oy alkoi valmistaa terveydenhuollon suojavarusteita koronavuonna 2020 ja isokyröläinen Kyrö Distillery Oy alkoi tuottaa tislaamossaan käsidesiä. Vaikka niistä ei seurannutkaan pysyviä tuotantosuunnan muutoksia, ne kantoivat kuitenkin hienosti vaikean jakson yli.
On hyvä miettiä, millaiset ovat yrityksemme valmiudet muutokseen. Mihin kaikkeen taitomme voisivatkaan taipua? Tulevaisuustyöskentelystä on hyötyä, vaikka skenaariomme eivät toteutuisikaan sellaisenaan. Jo kyky kuvitella erilaisia tulevaisuuksia antaa henkistä liikkumatilaa, jos asiat eivät menekään odotetulla tavalla. Kyse on resilienssistä eli muutosjoustavuudesta. Se on kykyä palautua koettujen vastoinkäymisten jälkeen, mutta yhtä lailla kykyä ponnistaa uudelle uralle, jos vanhat tekemisen tavat lakkaavat toimimasta.
Yrityksen tulevaisuustyöskentelyn voi aloittaa vaikkapa inspiroitumalla STRATU-hankkeen ”Linkki tulevaisuuteen” -aineistopankin äärellä. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla järjestetään keväällä ja syksyllä 2022 yritysten tulevaisuus- ja strategiatyöpajoja (etänä ja koronatilanteen mukaan paikan päällä). Hankkeen sivustolle syntyy vuoden 2022 aikana pk-yritysten tulevaisuustyöskentelyä tukevia materiaaleja (esim. tulevaisuustyökirja). Pysy kuulolla ja ota tulevaisuus haltuun!
Teksti: Heli Kurikka
Kirjoittaja on muutosjoustavuuden tutkija, entinen it-yrittäjä ja aluekehittämisen asiantuntija