Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) on ikääntyvän väestön hyvinvointiin keskittyvä tutkimushanke. Sen lähtökohtana ovat ikääntyvien omat käsitykset hyvinvoinnista sekä tiivis yhteistyö järjestötoimijoiden ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena on tuottaa sosiaalisesta hyvinvoinnista uutta tietoa, jota kunnat, järjestöt ja muut toimijat voivat käyttää ikäihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Lisäksi haluamme herättää keskustelua sosiaalisen hyvinvoinnin eri merkityksistä ja tuoda esiin vanhuuden moninaisuutta ja ikäihmisten erilaisia elämäntilanteita. Hanke toteutetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC) sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä (CoEAgeCare). Hanketta rahoittaa Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Miksi tutkia ikääntyvän väestön sosiaalista hyvinvointia?
Suomen väestö ikääntyy nopeasti, sillä nyt jo viidesosa ja vuosikymmenen kuluttua lähes neljäsosa meistä on yli 65-vuotiaita. Väestön vanheneminen on Suomessa, kuten myös muualla maailmassa, herättänyt keskustelua pääasiassa eläkekuluista sekä hoiva- ja terveyspalveluiden tarpeesta ja kustannuksista. Vähemmän keskustelua on syntynyt vanhenemisen vaikutuksista koko yhteiskuntaan. Mielestämme yhtä tärkeää kuin puhe terveyspalveluista ja eläkkeistä on puhe vanhojen ihmisten sosiaalisesta hyvinvoinnista ja elämänlaadusta. Kyse on siitä, miten luodaan yhteiskunta, joka tukee kaikenikäisten kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Vanhojen ihmisten sosiaalisen hyvinvoinnin voi nähdä koko Suomen hyvinvoinnin kannalta keskeisenä kysymyksenä.
Mitä on sosiaalinen hyvinvointi?
Millaisia asioita kuuluu hyvään elämään? Mikä saa ihmisen voimaan hyvin? Nämä ovat kysymyksiä, joihin jokaisella on omanlaisensa vastaus. Selvää kuitenkin on, että ihmisen elinympäristöllä, sosiaalisilla suhteilla, yhteisöillä, joihin ihminen kuuluu sekä koko ympäröivällä yhteiskunnalla on suuri merkitys sille, miten hyvinvoivaksi ihminen itsensä tuntee. Ulkopuoliset tekijät voivat tuottaa hyvinvointia, mutta myös heikentää sitä silloin, kun ne eivät vastaa ihmisen omia tarpeita ja odotuksia. Sosiaalisen hyvinvoinnin kokemus syntyy siitä, mahdollistavatko oma elinympäristö ja sosiaalinen verkosto sekä laajemmin koko yhteiskunta ihmisen omien arvojensa mukaisen elämisen.
Kokemus yhteenkuuluvuudesta, yksinäisyyden poissaolosta, vastavuoroisuudesta sekä turvallisuudesta ovat hyviä esimerkkejä siitä, millaisia asioita sosiaaliseen hyvinvointiin liitetään. Tärkeitä ovat myös mahdollisuus itselle mielekkääseen toimintaan ja itsensä toteuttamiseen sekä osallistuminen oman yhteisön toimintaan esimerkiksi järjestöjen ja harrastusryhmien kautta. Lisäksi yksi keskeinen osa sosiaalista hyvinvointia on ihmisen oma kokemus siitä, voiko omaan elämäänsä vaikuttaa ja voiko luottaa saavansa apua ja tukea silloin, kun sitä tarvitsee.
Mistä tässä hankkeessa on kyse?
Tässä hankkeessa lähtökohtana on se, mitä ikääntyvät itse pitävät hyvinvoinnilleen tärkeänä. Me tutkijat emme siis määrittele, mitä ikääntyvien ihmisten sosiaalinen hyvinvointi on, vaan otamme siitä selvää kysymällä aiheen asiantuntijoilta: vanhoilta ihmisiltä itseltään. Keskeistä tässä hankkeessa onkin tarkastella ikääntyvien ihmisten omia toiveita, tarpeita ja tekoja oman hyvinvointinsa ja vanhuusiän hyvän elämän turvaamiseksi.
Hanke perustuu myös sille käsitykselle, että sosiaalista hyvinvointia on mahdollista parantaa paikallisin käytännön toimin. Näitä ovat esimerkiksi elinympäristön tekeminen esteettömäksi ja viihtyisäksi sekä tiedon ja ohjeiden saatavuuden helpottaminen esimerkiksi lakiasioihin, talouteen ja palveluihin liittyen. Keinoja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi voivat lisäksi olla sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä ikäsyrjinnän karsiminen julkisista puheista ja toiminnoista. Monet näistä keinoista ovat sellaisia, että niiden edistämisessä julkisella vallalla, järjestöillä sekä muilla lähiyhteisöillä voi olla keskeinen rooli. Toimimmekin tässä hankkeessa tiiviissä yhteistyössä muiden olemassa olevien hankkeiden, järjestöjen ja viranomaisten kanssa.
Kaiken kaikkiaan pyrimme tässä hankkeessa luomaan luotettavampaa ja realistisempaa kuvaa ikäihmisten sosiaalisesta hyvinvoinnista ja sen parantamisen keinoista yhdessä vanhojen ihmisten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa.
Miten hanke toteutetaan?
Keräämme hankkeessa tutkimusaineistoa toteuttamalla ryhmäkeskusteluja, yksilöhaastatteluja ja seurantahaastatteluja ikääntyvien ihmisten kanssa. Näiden keskustelujen ja haastatteluiden tavoitteena on kartoittaa, millaisia näkemyksiä eri elämäntilanteissa elävillä ikääntyvillä ihmisillä on hyvinvoinnista. Lisäksi toteutamme laajan ikääntyneille suunnatun postikyselyn, jonka avulla saamme tietoa keskusteluissa ja haastatteluissa esiin tulleiden hyvinvoinnin osatekijöiden yleistettävyydestä laajemmin ikääntyvään väestöön. Esittelemme tutkimuksen tuloksia yleisölle suunnatuissa sekä tieteellisissä seminaareissa, hankkeen nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja paikallisissa tiedotusvälineissä. Tuloksia raportoidaan lisäksi suomen- ja englanninkielisissä yleistajuisissa sekä tieteellisissä julkaisuissa ja hankkeessa toteutetaan myös väitöskirjatutkimus.