Tammikuun koulutusaiheita käsiteltiin aiemmassa artikkelissa SMART ART -koulutuksen kevätkausi vauhdissa, joten tässä yhteydessä summataan kevään muuta antia.
Helmikuu avattiin Mika Kyläsen (TAMK) ja Pauliina Baltzarin (TAU) esittävien taiteiden saavutettavuutta käsittelevällä johdannolla. Lisäksi kuultiin Wilhelmina Sederholmia Second Theatre -virtuaaliteatteripalvelusta, ja päästiin kokeilemaan virtuaaliteatteriin liittyvää sovellusta virtuaalilaseilla. Antti Perälän (TAMK) johdolla tutustuttiin siihen, miten pelillisyydellä voidaan vahvistaa kokemuksellisuutta ja vuorovaikutteisuutta, ja mitä mahdollisuuksia pelillisyys tarjoaa taideproduktion eri vaiheissa. Perälän osuus kytkeytyi tammikuussa pidettyyn pelillisyyden koulutuskertaan. Pekka Kallioniemi (TAU) avasi näkymiä taidemaailman digitalisaation uhkiin ja mahdollisuuksiin. Helmikuun lopulla käsiteltiin vielä esittävien taiteiden vastuullisuutta painottuen elma.live-oppimisalustaan ja sen hyödyntämiseen muun muassa oman vastuullisuussuunnitelman laatimisessa. Vierailevina kouluttajina olivat Anu Ahola (Suomen Jazzliitto) ja Merja Hottinen (Music Finland).
Maaliskuun alkupuoliskolla Mika Kyläsen (TAMK) johdolla päästiin tutustumaan muun muassa siihen, miten esittävän taiteen (jalostus)arvoa voidaan kasvattaa ja vastata globaaliin kilpailuun ihmisten huomiosta ja ajasta erottumalla, asiakasajattelulla ja lisäarvon tunnistamisella. Demoja yliopiston laiteilla luotsasivat Tero Avellan ja Pauliina Baltzar (TAU). Demoissa keskityttiin erilaisiin digitaalisiin (erityisesti XR) ratkaisuihin. Osallistujat pääsivät kokeilemaan esimerkiksi erilaisten näköhaasteiden simulointia. Huhtikuun puolivälissä Ilmari Huttu-Hiltunen (TAMK) ja Teemu Sivén (Granlund Oy) käsittelivät digitaalisia protokollia kuvan, äänen ja ohjaustiedon välittämiseen. Mika Kylänen ja Venla Kinnunen (TAMK) johdattelivat osallistujat ketterän kehityksen ja kokeilukulttuurin äärelle, ja antoivat suuntaviivoja aidon kokeilun suunnitteluun. Maaliskuun loppupuolella vietettiin hankesuunnittelun teemapäivää Venla Kinnusen (TAMK) johdolla, ja tutustuttiin rahoitusinstrumentteihin, hankevalmistelun ja hankehakemuksen kirjoittamisen saloihin. Maaliskuun päätteeksi puhuttiin virtuaaliympäristöjen kaupallistamisesta ja case-esimerkkinä oli XR Stage Project. Pääkouluttajana toimi Hannu Järvensivu (Kansallisooppera), ja koulutuskertaa veti hankkeen osalta Maaret Salminen (TAMK). Järvensivun johdolla pohdittiin mallinnettavia kohteita, niiden kaupallista käyttöä ja edellytyksiä onnistuneelle go-to-market-suunnitelmalle.
Huhtikuun ohjelman avasivat Carita Forsgren (TAMK), Mika Lehtinen (Tampereen Työväen Teatteri) ja Maaret Salminen (TAMK) käsittelemällä sitä, miten teknologia voi vaikuttaa katsojan rooliin ja siihen, miten tarina hänelle kerrotaan. Aiheella viriteltiin ammatillista keskustelua siitä, miten kehittää tuotantojen mielenkiintoisuutta, monikanavaisuutta ja erottuvuutta ja miten huomioida teknologian kehitysnäkymät sisällöntuotannossa ja tarinankerronnassa. Mika Kylänen (TAMK) käsitteli huhtikuun aiheessaan kilpailijoiden välistä yhteistyötä (coopetition) ja antoi esimerkkejä muun muassa palvelukeskittymistä ja matkailukeskuksista sekä siitä, mitä niistä voidaan oppia esittävien taiteiden kentällä. Miten esimerkiksi tunnistaa kilpailun ja yhteistyön aikaansaamia haasteita ja mahdollisuuksia esittävissä taiteissa ja osata asettaa kilpailijayhteistyöhön liittyviä tavoitteita omassa toiminnassa. Huhtikuun ohjelman päätti Tapio Säkkisen (Kansallisooppera) osuus kestävästä kehityksestä, vastuullisuudesta ja kiertotaloudesta esittävissä taiteissa, ja koulutuskertaa oli luotsaamassa hankkeen puolelta Maaret Salminen (TAMK). Koulutuskerran painopiste oli vastuullisuudessa esittävän taiteen suunnitelmissa ja arjessa. Keskeisiä kysymyksiä olivat muun muassa, miten huomioida kestävä kehitys tuotannon eri vaiheissa ja elinkaaren aikana ja miten tunnistaa kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Huhtikuun ohjelmasta jäi pois kaksi koulutuskertaa, joista toinen painottuu lähiverkon luomiin mahdollisuuksiin mediatuotannoissa NDI:n avulla, ja toinen (esitys)tilojen saneeraukseen ja investointien ennakointiin. Näistä viimeksi mainittua aihetta käsiteltiin osittain koulutuksen päätöskerralla toukokuussa
Toukokuussa perehdyttiin Tero Avellanin, Pauliina Baltzarin ja Tuuli Keskisen (TAU) avulla siihen, miten ottaa saavutettavuus huomioon ennen esitystä, esityksen aikana ja esityksen jälkeen. Kouluttajat korostivat sitä, että jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus osallistua ja nauttia kulttuurista ja taiteesta. Saavutettavuuden käsite liitetään usein esimerkiksi digitaalisiin palveluihin, mutta se on myös asenteiden avoimuutta tai monimuotoisuuden huomiointia toiminnassa ja käytänteissä. Toimiin sisältyy erilaisten esteiden tunnistaminen ja poistaminen sekä toimintaympäristön vuorovaikutusten ymmärtäminen. Toukokuulle alun perin suunniteltu, Ilmari Huttu-Hiltusen (TAMK) kaksipäiväinen 360 video -workshop siirtyy pidettäväksi 22.-23.8.2023. Kevään päätöskerralla kuultiin Jussi Kamusen (Granlund Oy) asiantuntijuutta tilojen saneerausten ja investointien ennakoinnin tiimoilta, jotta digitalisaatiota ja hybridituotantoja on mahdollista toteuttaa. Kamunen antoi esimerkkejä muun muassa siitä, miten tunnistaa kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä ja huomioida kestävä kehitys ja ennakointi esittävissä taiteissa ja investoinneissa. Päätöskerralla koottiin myös yhteen koulutuskokonaisuuteen liittyviä teemoja ja käytiin vapaamuotoista keskustelua.
Lämmin kiitos kaikille SMART ART -koulutukseen osallistuneille, kouluttajille ja yhteistyökumppaneille!
Ohjelmaa on luvassa myös syksyllä 2023, kuten SMART ART – Uuden osaamisen workshop Tampereen Teatterikesän yhteydessä keskiviikkona 9.8.2023 klo 13–16, josta lisätietoa Tulevat tapahtumat -sivulta. Syksylle tulee vielä myös muutama lisäkoulutuskerta painottuen niihin aiheisiin, jotka peruuntuivat kevään osalta. Lisätietoa syksyn koulutuskerroista ja ilmoittautumisesta päivitetään sivulle Pilotoitava koulutus.