Rengasleikettä meluvalliin Lempäälässä

Rengasleikettää hyödynnetään meluvallissa

Lempäälässä rakennetaan Halkolan liikuntapuistoa. Liikuntapuistoon ja maantien väliin tulee meluvalli, jonka rakenteissa käytetään rengasleikettä.

Liikuntapuistoon tulee kaksi monitoimikenttää, skeittialue, kiipeilyseinä sekä leikki- ja kuntoiluvälineitä. Kohteen urakoi Terrawise Oy. Suunnittelusta vastaa FCG ja rakennuttaja on Lempäälän kunta. Puisto sijoittuu pehmeälle maapohjalle, joten alueen ja maantien 190 väliin rakennettavassa meluvallissa on pääosin käytettävä kevennysmateriaalia, jotta pohjamaahan ei synny haitallisia painumia tai sortumia.

Kevennysmateriaalina käytetään rengasrouhetta, joka erotetaan muusta rakenteesta lujitekankaalla.  Rengasrouhe eli rengasleike, kuten ala toivoo tuotetta kutsuttavan, valmistetaan käytöstä poistetuista renkaista, ja sen käyttö maarakentamisessa on mahdollista ilman ympäristölupaa ns. MARA-ilmoitusmenettelyllä. Ilmoitusmenettely perustuu MARA-asetukseen eli  Valtioneuvoston asetukseen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017). Asetuksen tavoitteena on edistää jätteiden hyödyntämistä määrittelemällä edellytykset, joiden täyttyessä asetuksen soveltamisalaan kuuluvien jätteiden ja käyttökohteiden osalta maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa.

Suomessa kierrätetään renkaat lähes sataprosenttisesti (Suomen Rengaskierrätys Oy, 2023). Renkaat kuuluvat tuottajavastuulain piiriin, ja Suomen Rengaskierrätys Oy huolehtii tuottajayhteistönä kierrätyksestä. Renkaat leikataan 50-300 mm2 palakokoon. Palakokoon vaikuttaa laitteisto ja leikkauskertojen lukumäärä. Rengasleike on maa-ainesta kevyempää ja hyvin vettä ja kaasuja läpäisevää, joten se soveltuu hyvin kevennys- ja kuivausrakenteisiin. Rengasleikkeestä ei tutkimuksien mukaan liukene käyttöä rajoittavia määriä haitallisia aineita ympäristöön, vaikka rengasleikkeessä onkin mukana teräslankoja, joista liukenee pieniä määriä mangaania, rautaa, sinkkiä ja kuparia (Suomalainen 2016).

Rengasleikkeestä rakentaminen on ollut Terravisen työpäällikkö Mikko Lepolan mukaan helppoa. Meluvalliin tarvittava materiaalimäärä on suuri, tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan 17 000 m3-rtr. Rengasleikkeen saatavuus onkin aiheuttanut haasteita hankkeen aikataululle. Rengasleikkeen kuljetuksia varten on pitänyt säilyttää kulkureitti meluvallirakenteeseen, vaikka muut alueet ja rakenteet ovat jo lähes valmiita.

FCG:n laatimien suunnitelmien mukaisesti rengasleikkeen ala- ja yläpuolelle levitetään lujitekangas. Rengasleikkeen päälle levitetään MARA-asetuksen vaatimusten mukaisesti vähintään  0,5 m paksuinen maakerros, jossa käytetään alueen kaivumaita. Pinta nurmetetaan.

Halkolan liikuntapuiston asemapiirros
Halkolan liikuntapuisto, asemapiirustus (FCG 2021)
Meluvallin poikkileikkaus (FCG 2021)
Tilanne lokakuussa 2023 (©Leppänen)

Lähteitä:

FCG (2021) Halkolan liikuntapuiston suunnitelmat.

Suomen rengaskierrätys Oy (2023) Kierrätystilastot. Renkaista hyödynnetään lähes 100 prosenttia. https://www.rengaskierratys.com/laki_ja_tilastot/kierratystilastot

Aurinko (2012)  Selvitys rengasrouheen käyttömahdollisuuksista rata- ja tierakenteissa. Kirjallisuusselvitys. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 42/2012

Suomalainen (2016) Rengaskumijätteen hyödyntämismenetelmät ja hyödyntämisen tulevaisuuslinjaukset. Diplomityö, ympäristötekniikka. Aalto-yliopisto. 

Minna Leppänen

  • yliopisto-opettaja
  • maa- ja pohjarakenteet, Tutkimuskeskus Terra
  • Rakennetun ympäristön tiedekunta
  • Tampereen yliopisto
  • +358401981733
  • minna.leppanen@tuni.fi
Lisätietoja