Werstaan aluksi Lempäälän kunnan rakennuttajapäällikkö Ulla Palo-Oja kertoi, miten monella eri tavalla kiertotalous ilmenee kunnan toiminnassa. Osin kiertotalous on jo uponnut osaksi normaalia toimintaa ja osin vasta tulossa. Lempäälän kunnassakin on pohdittu ja toteutettu useita kiertotalouteen liittyviä pieniä ja isompia toimia, kuten esimerkiksi kalusteiden uudelleenkäyttöä, jossa on käytetty apuna Kiertonet.fi -palvelua. Vanhan S-marketin rakennuksen betonielementit myytiin uudelleenkäyttöön Valkeakoskelle. Tilojen muuntojoustavuus otetaan huomioon kaikissa uudisrakennushankkeissa. Mitään käytöstä poistettua ei heitetä hukkaan. Kiertotalous on myös jakamista – uutena ideana onkin mietitty kalusteiden vuokrausta koulujen juhliin, joissa on kaksi kertaa vuodessa tarve isolle määrälle tuoleja.
Keskusteltiin kierrätyksen, hyödyntämisen ja uudelleenkäytön eroista. Hyödyntäminen pitää sisällään myös käytön energiantuotannossa. Purkuhankkeissa voidaan tarjouspyynnössä asettaa vähimmäisvaatimus kierrätysasteelle tai määritellä, mitä jakeita pitää kierrättää. Pohdittiin, voitaisiinko tarjouspyynnöissä asettaa myös uudelleenkäytölle tavoite, sillä korkea kierrätysaste on nykyisin jo saavutettavissa melko helposti.
Jarkko Pakaslahti (Suomen Huoneisto- ja teollisuusrakentajat Oy) kertoi rakenneosien uudelleenkäytöstä. Esityksessä nousi esille yrittäjän omien toimintatapojen ja verkostojen merkitys purkuhankkeiden rakenneosien uudelleenkäytössä. Huolellinen etukäteiskartoitus ja lajitteleva purku vähentävät merkittävästi loppusijoitukseen kuljetettavien jätteiden määrää. Purkaminen ei saa vaurioittaa rakenteita. Rakenneosien ja materiaalien varastointi on kriittinen tekijä, sillä tilantarve on suuri ja varastointiaika voi olla jopa useita vuosia ennenkuin uudelleenkäyttökohde löytyy. ”Rakennusosien arvo on pienimmillään varastossa”, toteaa Pakaslahti.
Pääkaupunkiseudulla rakennuksen käyttöikä voi olla hyvinkin lyhyt – 20 vuotta vanha rakennus voidaan jo purkaa. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tarkemmin kaikki käytetään. Pakaslahden yritysten ohjenuorana on nuukuus. Uudelleenkäyttö on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää myös menetelmien ja laitteiden kehittämistä. Pakaslahden yrityksellä on laitteisto, jolla puretut mineraalivillat voidaan uudeelleenkäyttää puhallusvillana.
Anne Valkonen (ViaBlanca Oy) kertoi rakeistetun tuhkan hyötykäytöstä tierakenteessa Nokialla. Kokemukset rakentamisesta olivat hyviä, ja kohteen toimintaa seurataan. Koerakentamiskohteet usein hukataan ajan kuluessa. Ne pitäisi merkitä maastoon pysyvillä merkinnöillä. Kokemuksia pitäisi jakaa myös epäonnistumisista. ”Epäonnistumista pitää oppia eikä niitä kuulu haudata”, toteaa Valkonen.
Antti Määttänen (GRK Suomi Oy) muistutti, että kiertotalouden periaatteiden mukaisen rakentamisenkin pitäisi olla kannattavaa liiketoimintaa. Kokemuksia on kuitenkin kertynyt jo kymmenien vuosien ajalta. Lupaprosesseissa on edelleen kehitettävää, koskien esimerkiksi rakennusosien varastointia.
Emmi Pajusen (Pirkanmaan ELY-keskus) mukaan arviolta noin puolet betonimurskeesta hyödynnetään edelleen ympäristöluvalla. Ympäristöluvalla käytetään suurempia kokonaismääriä,kun taas MARA-ilmoitusten yksittäisten kohteiden käyttömäärät ovat usein pieniä.
Keskustelua ja kokemusten jakamista tarvitaan. Uusia verkostoja syntyi tässäkin tilaisuudessa.
Päivän alustusten materiaalit:
Pirjo Kuula, Tampereen yliopisto, Tutkimuskeskus Terra: RATKI-hankkeen esittely
Ulla Palo-oja, Lempäälän kunta: Kiertotalouden toteutuminen Lempäälässä
Anne Valkonen, Via Blanca Oy: Rakeistettua tuhkaa tien suodatinkerroksessa
Antti Määttänen, GRK Suomi Oy: Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen
Jarkko Pakaslahti, Suomen Huoneisto- ja teollisuusrakentajat Oy: Kiertotalousesimerkkejä ja -kokemuksia
Karoliina Tuukkanen, Kiertotalous Pirkanmaa: Pirkanmaan Kiertotalouskeskuksen esittely
