Ensimmäinen alueellinen verkostoitumiswerstas Mäntässä täytti tuvan

Pirjo Kuula ja yleisöä
Pirjo Kuula esitteli tilaisuuden aluksi RATKI-hanketta

Kolmisenkymmentä rakentamisen kiertotaloudesta kiinnostunutta kokoontui Mänttään RATKI-hankkeen werstaskiertueen ensimmäiseen verkostoitumiswerstaaseen. Werstaassa keskityttiin paikallisiin haasteisiin ja kohtautettiin alueellisia rakentamisen kiertotalouden asiantuntijoita.

RATKI-hanke järjesti ensimmäisen alueellisen verkostoitumiswerstaan SASKYn tiloissa Mänttä-Vilppulassa tiistaina 11. lokakuuta. Werstaan tavoitteena oli kohtauttaa alueellisia rakentamisen kiertotalouden asiantuntijoita sekä jakaa tietoa ja kokemuksia paikallisista hankkeista ja toimintatavoista. Alustuksissa ja keskusteluissa käsiteltiin rakentamisen kiertotalouden mahdollisuuksia ja haasteita. Vapaammin verkostoiduttiin lounaan ja kahvin äärellä. Tilaisuuteen osallistui seitsemästä kunnasta viranhaltijoita sekä alueella toimivia konsultteja ja yritysten edustajia.

Tilaisuuden osallistujiaKeskustelun perusteella kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan parempaa ennakkosuunnittelua ja vuorovaikutusta eri toimialojen ja myös eri kuntien välillä. Esimerkiksi pienen betonijäte-erän kuljettaminen keskitettyyn, luvan omaavaan murskauslaitokseen Tampereen läheisyyteen, on taloudellisempaa kuin siirrettävän murskauslaitoksen tuominen purkukohteeseen. Toimijat kiittivät Pirkanmaan ELY-keskusta sujuvasta toiminnasta MARA-ilmoitusten käsittelyssä. Tarvitaan omakohtaista kokemusta onnistuneista kiertotaloushankkeista ja verkostoja, jotta hyvät käytännöt yleistyvät.

Eero Nippala
Eero Nippala koosti tilaisuuden päätössanat.

Kiertotalouteen kannustavat hankintakriteerit ja niiden painotukset tulisi valita hankekohtaisesti. Esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen aiheuttamat päästöt koetaan usein hyötykäytön esteeksi, jos keskitytään pelkästään CO2-päästöihin, vaikka tietyt uusiomateriaalit ovat kilpailukykyisiä pitkistä kuljetusmatkoista huolimatta.

Keskustelussa nousi esiin myös purkujätteen jalostamisessa muodostuvan alitteen hyötykäytön haasteet. Pohdittiin, olisiko taloudellisempaa ja tehokkaampaa, jos purkujäte lajiteltaisiin karkeammin ja ohjattaisiin suurempi osa energiantuotantoon.

Eero Nippala veti päivän keskustelut yhteen. Tästä on hyvä jatkaa verkostoitumista!

 

Päivän alustusten materiaalit:

Pirjo Kuula, Tampereen yliopisto, Tutkimuskeskus Terra: RATKI-hankkeen esittely

Arto Myllylä ja Helena Vilenius, Mänttä-Vilppulan kaupunki: Esimerkki toteutuneesta katusaneerauskohteen kaivumaiden hyödyntämisestä kaatopaikan sulkemisrakenteissa Mänttä-Vilppulasta; Case Kolho.

Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskusELY-keskuksen tietoisku MARA-asetuksesta ja -ilmoitusmenettelystä. Näkökulma toteutuneisiin hankkeisiin, onnistumiset ja pullonkaulat.

Saku Leinonen, Kone ja kuljetus Leinonen Oy:  Yrittäjän näkökulma: Miten purkumateriaali saadaan rahaksi, kuinka kiertotaloudesta saadaan kannattavaa? (ei esitysmateriaalia)

Tiina Harjuhahto-Hietaranta, MW-Kehitys OyEsimerkki paikallisesta EU-rahoitteisesta hankkeesta, Case Mustalahden kiertotalousalue, Mänttä-Vilppula.

Tommi Halonen, Verte Oy: KIEPPI-hanke, kiertotalouspainotteiset hankintakriteerit Tampereen Yliopistonkadulla ja alustamalli kuntien apuna.