Vierailijablogi: Onko kiertotalous osa rakentamisen arkea?

Betonimurskekasan edessä Sirpa Väisänen ja Katariina Tcheuffa
Työmaakäynnillä Nekalantiellä, kuvassa betonimurskekasan edessä Sirpa Väisänen ja Katariina Tcheuffa

Rakentamisen kiertotaloudessa tapahtuu paljon. Uusiutuva lainsäädäntö, uudet työkalut ja uudet osaajat tuuppaavat rakentamisen kiertotaloutta eteenpäin. Tietoiskuja, seminaareja ja työpajoja järjestetään kiivaasti. Tässä blogissa on muutamia poimintoja Kiertotalous osaksi rakentamisen arkea II -tilaisuuden esityksistä sekä kirjoittajalla heränneitä ajatuksia.

Rakennustieto Oy järjesti Kiertotalous osaksi rakentamisen arkea II -hybriditilaisuuden 9.9.2022. Tavoitteena oli tarjota käytännön työkaluja purkamisen tilaamiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tilaisuudessa käytiin läpi uuden rakennuslakiluonnoksen sisältöä uusine teknisine vaatimuksineen ja esiteltiin konkreettinen esimerkki purkuhankkeesta haasteineen sekä useita työkaluja hiilijalanjäljen ja kustannusvaikutusten laskentaan sekä rakennusten elinkaaren aikaiseen hallintaan. Tietoiskuissa esiteltiin myös alan koulutustarjontaa.

Uuteen rakentamislakiesitykseen on sisällytetty vaatimus sekä ilmastoselvityksestä että elinkaariominaisuuksista, joita täytyy tosin vielä täsmentää. Hiilijalanjäljen ja toisaalta hiilikädenjäljen laskelmat tukevat vähähiilistä rakentamista. Mahdollisia elinkaaristrategioita ovat pysyvästi pitkäikäinen rakennus, siirrettävä rakennus tai uudelleenkäytettävät osat. Suunnittelun merkitys kasvaa merkittävästi.

RakL kytkeytyy jätelainsäädäntöön, kuten erilliskeräysvelvoitteeseen sekä EEJ (ei enää jätettä) -menettelyihin. Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisvelvoite tiukentuu ja erilliskerättävien jätejakeiden määrä kasvaa. Betonimurskeen EEJ-asetus on jo valmistunut. Purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmää kehitetään, jotta materiaalivirtojen tilastoinnista saataisiin luotettavaa.

Suomessa ei tällä hetkellä toteudu EU:n tavoite rakennusten purkumateriaalin 70 % kierrätysasteesta. Purkaminen kuitenkin jatkuu niin kasvukeskuksissa maankäyttöä tehostettaessa kuin autioituvilla seuduilla rakennusten jäädessä tyhjilleen.  Vuoden 2024 Keravan asuntomessuille rakennetaan purkumateriaalista omakotitalo, jossa kierrätysmateriaalin käyttöaste on 85 %. Suuri kysymys on edelleen, miten tällaiset uudet tavat suunnitella ja rakentaa saadaan skaalattua teolliseen toimintaan. Kiertotalous ei vielä ole osa rakentamisen arkea, eikä osaamista koeta alalla olevan riittävästi.

Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO:n esitteli tilaisuudessa kaikille avoimen ja ilmaisen Rakentaminen ja kiertotalous (RAKI) -verkkokoulutuksen.  Lähivuosina rakennusalan kehitykseen vaikuttaa kotimaisen työvoiman saannin romahtaminen suurten ikäluokkien eläköityessä. Onneksi uusia osaajia on tulossa oppilaitoksista, joiden arkipäivää ovat jo SmartLab -älykotitutkimusalustat, tieto-ohjattu purkaminen ja datamallinnus.  Robotiikka, tekoäly ja esineiden internet ovat opiskelijoiden nykytodellisuutta. Oppilaitosten roolin merkitys nousee esille myös tutkimuksessa ja pilottihankkeissa.

Digitaaliset alustat ja suunnittelutyökalut yleistyvät. Digitalisaatio tuo alalle toivottavasti läpinäkyvyyttä ja optimoi prosesseja. Seminaarissa esiteltyjä digitaalisia työkaluja käytetään yhä enemmän esimerkiksi erilaisiin simulaatioihin, joiden avulla voidaan arvioida, mihin rakennus rakennetaan, millä tuotteilla ja miten sekä laskea hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia. Näin voidaan tehdä perusteltu valinta vaikkapa uudis- ja korjausrakentamisen välillä. Teknologiat kehittyvät ja modulaarinen rakentaminen siirtyy yhä enemmän tehtaisiin.

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää kokonaisvaltaista poisoppimista ja ajattelutavan muutosta sekä laaja-alaista ekosysteemiyhteistyötä. Kiristyvä lainsäädäntö, energiakriisi sekä raaka-ainepula luovat painetta nopeillekin muutoksille. Laaja-alainen (markkina)vuoropuhelu ja (kilpailija)yhteistyö sekä osaamisen ristipölytys on otettava käyttöön alan käytäntöjen kehittämiseksi ja on löydettävä keinoja antaa myös nuoremman polven osaajille mahdollisuus vaikuttaa.

Katariina Tcheuffa

Kirjoittaja Katariina Tcheuffa oli osana Tampereen yliopiston Kiertotalousasiantuntijan täydennyskoulutusta kolmen kuukauden työssäoppimisjaksolla Tukimuskeskus Terrassa. Hän on yhteiskuntatieteilijä, joka on työskennellyt mm. aluekehittämisen hankkeissa. Rakentamisesta hänellä ei ole aiempaa kokemusta, joten sukelsi harjoittelujaksolla suoraan syvään päätyyn. Hän hyödynsi erilaisia alan tilaisuuksia päästäkseen sisään ajankohtaisiin aiheisiin rakentamisen kiertotaloudessa.

Tuoreena kiertotalousasiantuntijana näen oman roolini yksityisen ja julkisen sektorin rajapinnassa fasilitoimassa ja koordinoimassa systeemitason muutosta”, toteaa Katariina.

 

Lähteet: