Valtion nuorisoneuvosto julkaisee yhdessä Nuorisotutkimusverkoston kanssa vuosittain Nuorisobarometria, joka tutkii 15–29-vuotiaiden arvoja ja asenteita. Keväällä 2022 julkaistu Kestävää tekoa – Nuorisobarometri 2021 tarjoaa näkökulman ajankohtaiseen kysymykseen: Miten ilmastopolitiikka on etupäässä nuorisopoliittinen kysymys? Kestävä kehitys ja ilmastoaihe ovat nyt ensimmäistä kertaa valtakunnallisen nuorisobarometrikyselyn teemana. Julkaisu tarjoaa kaivatun tieteellisen katsauksen nuorisoaiheeseen, joka on mediassa jo noussut esille Elokapinan ja koululaisten ilmastolakkojen myötä.
Uusin barometri tuo etenkin esille, kuinka nuorten tieto ja tunteet ympäristökriisistä nivoutuvat ilmastopoliittiseksi kysymykseksi. Ympäristötunteiden yhteyttä ympäristömyönteiseen toimintaan, ja se, mistä nuoret ammentavat tietoa ilmastonmuutoksesta, ovat nuorisobarometrin kantavia aiheita. Barometri sisältää laajan tilasto-osion, sekä joukon vertaisarvioituja artikkeleita, jotka paneutuvat tarkemmin ilmastokysymyksiin nuorten näkökulmasta.
Yksi Kestävää tekoa -barometrin artikkeleista on meidän NYT! -tutkijoiden kirjoittama “Tytöt ja pojat ympäristötoimijoina – Ekofeministisiä ja intersektionaalisia tulkintoja”. Keskustelu sukupuolten ja intersektionaalisuuden merkityksistä nuorten ympäristötoimijuudelle on vähäistä. Siksi päätimme tutkia artikkelissa, miten nuorten sosioekonominen asema ja vähemmistöön kuulumisen kokemus määrittävät yhdessä sukupuolen kanssa ympäristötoimijuutta. Artikkelissa analysoimme nuorisobarometrin kyselyaineistosta 15–19-vuotiaiden nuorten ympäristöystävällisiä tekoja, kulutusvalintoja, aktiivisuutta ympäristöasioissa ja ympäristöhuolen jakamista.
Analyysimme keskeisin tulos on, että tytöt ovat selkeästi aktiivisempia ympäristötoimijoita kuin pojat. Se vahvistaa näkemystä, jossa tyttöjä pidetään usein enemmän ilmastoystävällisinä toimijoina ja toisaalta haastaa näkemyksen naissukupuoleen liittyvästä yhteiskunnallisesta passiivisuudesta. Tarkastelimme myös sosioekonomisen aseman merkitystä. Vaikuttaa siltä, että äidin korkea koulutustaso ja kotitalouden hyvä toimeentulo lisäävät poikien todennäköisyyttä toimia ympäristön puolesta. Samaa yhteyttä emme todenneet tyttöjen kohdalla. Lisäksi vähemmistöryhmiin identifioituminen näyttäisi olevan yhteydessä aktiiviseen ympäristötoimijuuteen sekä tytöillä että pojilla.
Artikkelimme nostaa esille nuorten ympäristötoimijuuden tukemisen kannalta polttavan kysymyksen: Miten nuorten väliset erot ja moninaisuus huomioidaan ympäristökasvatuksessa?
Lue artikkelimme ”Tytöt ja pojat ympäristötoimijoina – ekofeministisiä ja intersektionaalisia tulkintoja” teoksesta Tomi Kiilakoski (toim.) Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021.
Artikkelin kirjoittajat: Malin Fransberg, Päivi Honkatukia, Arla Selin ja Mari Pienimäki