NYT!-tutkimuksen neljäs toimintavuosi käynnistyy jännittävissä merkeissä, kun tutkimus on valittu finalistiksi ”Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat” -kilpailussa. Voittaja ja yleisön suosikki julkistetaan tammikuun puolivälissä Euroopan nuorison teemavuoden päätöstilaisuudessa, johon osallistumme Helsingin Kulttuuritehdas Korjaamolla.
Fiiliksemme ovat muutenkin kuin voittajilla, sillä tutkimuksen tulokset kirkastuvat päivä päivältä. On ilahduttavaa huomata, miten monet yläkoululaiset haluavat osallistua ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Heillä on myös paljon tietoa ympäristöasioista ja toimijuutta tukevia vahvuuksia. Enemmistö kokee voivansa vaikuttaa ekokriisiin ratkaisemiseen vain oman ympäristöystävällisen käytöksen kautta, minkä totesimme jo NYT!in ensimmäisessä artikkelissa (Pienimäki ym. 2021). Tulos on vahvistunut myöhemmissä analyyseissamme. Toisaalta tyttöjen ja poikien aktiivisuudessa toimia ympäristön puolesta on merkittäviä eroja (Fransberg ym. 2022)
On hienoa, että niin monet yläkoululaiset tiedostavat, että jokaisen on arjessaan otettava koppia ympäristöongelmien selättämiseksi. He tuntevat ekokriisin taistelun keinoina myös koululakot ja mielenosoitukset, mutta enemmistö ei haluaisi uhmata lakeja tai toimia epäkunnioittavasti aikuisia kohtaan ympäristön puolesta taistellessaan. Nuorille olisikin kerrottava myös muista yhteiseen toimijuuteen pohjautuvista keinoista toimia ympäristön puolesta.
Tekeillä kirja ympäristötoimijuudesta, hyvinvoinnista ja luonnossa seikkailusta
Moni leirikouluihimme osallistunut ysiluokkalainen on tuskastunut siitä, että heille kerrotaan vakavasta ekologisesta kriisistä, mutta ratkaisuksi tarjotaan esimerkiksi lyhyempiä suihkuja ja lamppujen sammuttelua. Kollektiivinen toimijuus ympäristön puolesta voisi vahvistaa nuorten kykyä toimia demokraattisessa yhteiskunnassa sen lisäksi, että se osaltaan auttaisi ratkaisemaan ongelmia myös nuorten sukupolvien toiveet ja näkökulmat huomioiden. Lisäksi se voisi lievittää heidän ilmastoahdistustaan ja muutoinkin tukea niin heidän omaansa kuin lähiyhteisöjensä hyvinvointia, kun he toimivat vaikkapa lähiluonnon puolesta kokien samalla olevansa kyvykkäitä ja arvokkaita yhteiskunnan jäseniä.
Kuluvan vuoden keskeisenä tehtävänämme on kirjoittaa suomenkielinen kirja juuri siitä, miten kestävä kehitys ja hyvinvointi linkittyvät toisiinsa nuorten elämässä sekä siitä, miten luonnossa seikkaileminen voisi vahvistaa nuorten luontoyhteyttä ja halua toimia kauniin luontomme puolesta.
Tuloksia yläkoululaisten ympäristötoimijuudesta tulkitaan monitasoisesti
Keräsimme Marttisen Nuorisokeskuksessa pilotoiduissa kolmessa leirikoulussa runsaan laadullisen aineiston: noin 70 nuoren pienryhmähaastatteluja, tutkijoiden havaintopäiväkirjoja ja muita ryhmäkeskusteluja on yhteensä noin 800 sivua. Teetimme leirikouluissa myös mobiilikyselyitä esimerkiksi toiminnallisten aktiviteettien jälkeen. Osallistuimme kahdesti Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden järjestämille Vaikuta!-päiville, joissa keräsimme yhdeksäsluokkalaisilta määrällistä ja laadullista aineistoa ympäristökysymyksistä.
Aineistojemme laajuus ja monipuolisuus piirtää meille monitahoisen näkymän yhdeksäsluokkalaisten ympäristötoimijuuden edellytyksiin ja haasteisiin. Alustava analyysi paljastaa, että yläkoululaisille tärkeä ympäristötoimijuuden konteksti on perhe, jossa opitaan niin ympäristöystävällinen kuin siitä piittaamaton käytös. Vanhempien esimerkin lisäksi kavereiden merkitys käyttäytymisen malleina alkaa korostua selvästi tässä iässä. Toisaalta kaveripiiriin kuulumisen tarve arjen fyysisissä tiloissa ja sosiaalisessa mediassa luovat vertaispainetta ja pelkoja suhteessa ympäristötoimijuuteen herkässä iässä oleville nuorille. Aineistojen analyysissa on yllättänyt se, miten moninaiset seikat vaikuttavat nuorten ympäristötoimijuuteen. Suunnittelemmekin kirjan lisäksi useaa tieteellistä artikkelia, joissa valaistaan nuorten ympäristötoimijuutta eri näkökulmista.
Tutkijakollektiivi kertoo tuloksista ahkerasti
Hankkeen viimeisenä toimintavuonna tutkijakollektiivi osallistuu ahkerasti erilaisiin seminaareihin ja konferensseihin sekä opetustuokioihin. NYT!iltä on pyydetty esimerkiksi key note-puheenvuoroa eurooppalaiseen seikkailukasvatuksen ja kokemuksellisen oppimisen konferenssiin, joka järjestetään lokakuussa Suomessa. NYT!-kollektiivi suunnittelee myös loppuvuoteen hankkeen päätösseminaaria. Edessämme on siis jännittävä ja monipuolinen vuosi, ja vielä ehtii äänestää NYT!iä ”Suomen parhaaksi nuorten osallistajaksi” täällä: https://www.oph.fi/en/node/12251
Kirjoittaja: päätutkija Mari Pienimäki
Lähteet:
Fransberg, Malin; Honkatukia, Päivi; Selin, Arja & Pienimäki, Mari (2022) ”Tytöt ja pojat ympäristötoimijoina – ekofeministisiä ja intersektionaalisia tulkintoja”. Teoksessa Kiilakoski, T. (toim.) Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021, 137–154.
Pienimäki, Mari; Marttila, Maarit & Colliander, Marjukka (2021) ”’Vegenakkeja ja pyöräilyä’ Kyselytutkimus kaupungissa asuvien nuorten ympäristökansalaisuudesta”. Nuorisotutkimus, 27–45.