Vieraskynä-kirjoittajana varhaiskasvatuksen opettajien mentorikoulutuksessa mentoriksi valmistuva Maarit Laukkanen.
“Olen saanut olla mukana Tampereen yliopiston järjestämässä Mentorointia vakassa -kärkihankkeen mentorikoulutuksessa. Koulutuksen loppupuolella saimme ohjattavaksi mentorointiryhmän. Omana tavoitteenani on mentorin ominaisuudessa ohjata keskustelua esiopetuksen pedagogiikasta ja siitä miten yhteistä ymmärrystä esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä voitaisiin luoda.
Mentorointiryhmäni aktoreita yhdistää esiopetuksessa työskentely ja ajatukset esiopetuksen kentästä, kuinka monesti on tunne, ettei työntekijänä kuulu päiväkotiin eikä toisaalta kouluunkaan. Me esiopetuksen väki kun olemme päiväkodin työntekijöitä, mutta useimmin esiopetus toimii fyysisesti koulutalolla. Tällaisten kokemusten jakaminen tuottaa yhteisöllisyyttä, sillä esiopettaja voi aika-ajoin tuntea olevansa opettajana melko yksin, vaikka ympärillä onkin koko koulu opettajineen. Useimmiten aika ja esiopettajan oma aktiivisuus tuottaa yhteistyön ituja koulun väen kanssa. Tähän on tärkeä saada tukea muilta esiopettajilta, vertailla kokemuksia, kuinka teillä, näin meillä.
Mentorointiryhmän tapaamispaikaksi perinteikäs Tampereen yliopiston alakuppila sopii erinomaisesti. Me kaikki koimme tärkeäksi, että kokoontuminen ei ollut päiväkodissa tai esiopetusluokassa, näin jokainen pääsi irti työpaikastaan, eikä keskustelu jäänyt pyörimään muodollisiin kohteliaisuuksiin ”voi kun teillä on kivasti tuo laitettu” tai että ”onpas teillä hieno sali…”, vaan pääsemme keskustelemaan neutraalissa ympäristössä omina itsenämme. Paikka houkuttelee vaihtamaan kuulumisia ja kokemuksia lastentarhanopettajan koulutuksista ja opiskelupaikoista. Mentorina minulla on oiva tilaisuus heittää ilmaan ajatuksia maisteriopinnoista, koska itse teen työni ja mentorointityöni ohella myös maisteriopintoja Tampereen yliopistossa.
Mentorointiryhmäni jäsenillä on vankka kokemus lastentarhanopettajina työskentelystä ja alun perin mentorointiryhmääni varten kootut luovat ideat jäivät kassinpohjalle odottamaan jotain toista ryhmää. Tämän ryhmän keskustelunaiheet nousevat opettajuuden kysymyksistä, ei pedagogisista pulmista tai epävarmuuksista lapsiryhmän kanssa. Mentorina on tärkeä osata aistia ryhmän ilmapiiriä ja havainnoida aktoreiden ammatillista ymmärrystä, näin mentorointiryhmistä voi saada aidoista asioista vuorovaikutteisesti keskustelevan ryhmän.”