Katso pelin ohjevideo!
Peliä voidaan käyttää ns. “flipped classroom” opetuksessa, jossa opiskelijoita pyydetään perehtymään muun materiaalin avulla aiheeseen (esim. kompensaatioon) etukäteen, minkä jälkeen peliä pelataan ja siitä keskustellaan.
Peliä voidaan käyttää myös ongelmakeskeisessä opetuksessa, jossa peliä pelataan ensin ja sen jälkeen keskustellaan ja/tai luennoidaan esimerkiksi peliin liittyvistä teoreettisista kysymyksistä.
Suosittelemme kysymään pelaajilta ennen pelaamista mitä he tietävät ekologisesta kompensaatiosta ennestään, ja selittämään pelaajille lyhyesti mitä se on ennen pelaamista. Jos peliä käytetään nimenomaan opettamaan kompensaatioon liittyviä asioita, suosittelemme, että pelin jälkeen käydyssä keskustelussa ja/tai luennolla selitetään kompensaatioon liittyviä periaatteita, haasteita ja mekanismeja tarkemmin.
Vinkkejä keskusteluun
Tunteet
Kompensaatiopelin pelaaminen saattaa herättää erilaisia tunteita turhautumisesta iloon. Myönteisistä ja kielteistä tunteista on hyvä keskustella pelaajien kesken, esimerkiksi:
- Miltä roolihahmosi pelaaminen tuntui?
- Miten suhtauduit toisiin roolihahmoihin?
Kompensaatio
Kompensaatio on saanut ristiriitaisen vastaanoton yhteiskunnassa ja siihen liittyy monia epävarmuuksia. Yksi kompensaation peruspilari on se, että kunnostamalla ja hoitamalla luontoa voidaan hyvittää luonnolle aiheutettuja haittoja ja saavuttaa elonkirjon kokonaisheikentymättömyys (no net loss). Lisäksi pelissä on mukana muutama muu kompensaation perusajatus, kuten esimerkiksi haittojen vähentämishierarkia (vältä – vähennä – kompensoi) ja kompensaatiotoimien lisäisyys (onko kompensaatiotoimenpide jotain uutta vai olisiko se tehty joka tapauksessa?), pysyvyys (pysyviä vai väliaikaisia / määräaikaisia). Näitä periaatteita voi tutkia pelin avulla ja keskustelemalla niistä pelaajien kanssa:
- Onko kompensaatio hyvä luonnonsuojelun keino?
- Millainen keino kompensaatio on maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa?
- Hävisikö pelinne aikana luontoa (onko luontolaattojen määrä sama alussa ja lopussa)? Voidaanko kokonaisheikentymättömyys saavuttaa kompensaation avulla (pelissä tai oikeassa elämässä)?
- Haittojen vähentämishierarkia tarkoittaa että haittoja luonnolle tulisi ensisijaisesti välttää, sitten vähentää ja sitten vasta kompensoida. Miten tämä näkyy pelissä? Entä oikeassa elämässä?’
- Lisäisyys tarkoittaa, että kompensaation tulisi olla lisä muille, pakollisille suojelutoimille, eikä korvata niitä. Miten tämä näkyy pelissä? Entä oikeassa elämässä?
- Mitä kompensaatioon liittyviä ongelmia ja haasteita huomasit pelissä?
Kehitys, irtikytkentä (decoupling) ja supistuva kasvu (degrowth)
Pelin avulla voi keskustella myös näistä teemoista, esimerkiksi:
- Mitkä pelissä esillä olleet projektit olisivat mielestäsi tarpeellisia tosielämässä?
- Mikä mielestäsi erottaa kestävät ja tuottoisat projektit toisistaan pelissä? Olitko samaa mieltä luokittelusta?
- Pelin tarinassa luontoalue on asutuksen ympäröimä, viimeinen piilopaikka monille lajeille. Millainen kehitys siihen on johtanut?
Pelin lopputulos
- Kuinka monta lajia menetettiin pelissä (kuinka monta luontolaattaa laitettiin sivuun ilman että niitä kompensoitiin)?
- Mitä ajattelet pelin lopputuloksesta? Paljonko pelissä rakennettiin, entä paljonko suojeltiin? Onko luonnon menetys hyväksyttävää näiden projektien vuoksi? Miksi / miksi ei?
- Miten kuvittelet että alueelle käy tämän jälkeen? Rakennettaisinko sinne edelleen lisää projekteja vai perustettaisiinko enemmän suojelualueita?
- Mitä voitaisiin tehdä elonkirjon hyväksi?
Kirjallisuusvinkkejä
Tieteellisiä tekstejä
Apostolopoulou, E. (2019). Biodiversity Offsetting and the Contradictions of the Capitalist Production of Nature. Arcadia.
Apostolopoulou, E., & Adams, W. M. (2017). Biodiversity offsetting and conservation: reframing nature to save it. Oryx, 51(1), 23-31.
Benabou, S. (2014). Making up for lost nature? A critical review of the international development of voluntary biodiversity offsets. Environment and Society, 5(1), 103-123.
Bonneuil, C. (2015). Tell me where you come from, I will tell you who you are: A genealogy of biodiversity offsetting mechanisms in historical context. Biological Conservation, 192, 485-491.
Bull, J. W., Suttle, K. B., Gordon, A., Singh, N. J., & Milner-Gulland, E. J. (2013). Biodiversity offsets in theory and practice. Oryx, 47(3), 369-380.
Griffiths, V. F., Bull, J. W., Baker, J., & Milner‐Gulland, E. J. (2019). No net loss for people and biodiversity. Conservation Biology, 33(1), 76-87.
Ives, C. D., & Bekessy, S. A. (2015). The ethics of offsetting nature. Frontiers in Ecology and the Environment, 13(10), 568-573.
Maron, M., Ives, C., Kujala, H., Bull, J.W., Maseky, F.J.F., Bekessy, S.et al. (2016) Taming a wicked problem: resolving controversies in biodiversity offsetting. BioScience, 66, 489–498.
Moilanen, A., & Kotiaho, J. S. (2018). Planning biodiversity offsets: Twelve operationally important decisions. Nordisk Ministerråd.
Muuta materiaalia
Fauna & Flora international: What is biodiversity offsetting?
Gordo.it: Biodiversity offsetting
Fauna & Flora International: Biodiversity offsetting – learning from success and failure. https://www.fauna-flora.org/news/biodiversity-offsetting-learn-ing-from-success-and-failure