Viimeaikaiset maailmanmullistukset, kuten Covid-19-pandemia, ovat jälleen kerran osoittaneet tulevaisuuden ennakoimattoman luonteen. Tämän jälkeen keskustelu ChatGPT-tekoälystä saapui koko kansan ja maailman keskuuteen. Digitalisaation tuomat muutokset ohjelmistoihin ja nopeimpiin tapoihin saada asiat hoidetuksi vaikuttavat myös kiinteistö- ja rakennusalalla. Usein teknologian kehitys hyppii niin nopeasti eteenpäin, että hitaammalla kira-alalla toteutettavat rakennushankkeet ovat uusimmasta kehityksestä jäljessä valmistuessaan muutaman vuoden rakennusprosessin jälkeen.
– Aikajänne on muuttunut viime aikoina. Aikaisemmin tiesi sanoa muutaman vuoden päähän, minkälaista toiminta on – nyt ei tiedetä kahta kuukautta, toteaa Arttuasunnot Oy:n toimitusjohtaja Tino Nurmi.
Yllättävien ja nopeasti muuttuvien olosuhteiden vallitessa on tärkeää pystyä reagoimaan niihin toimivasti ja ketterästi. Joustavat tulevaisuuteen reagoivat toimintamallit ja systeemit muodostuivatkin työpajakeskustelussa tarpeellisiksi alalle.
– Hyvillä työkaluilla syntyy alusta, jonka avulla on helppo rakennuttaa älykäs talo, huonolla alustalla ei. Aikaisemmin on ollut yksittäisten sovellusten älykkyyttä, mutta ei älykästä taloa itsessään, Nurmi kertoo.
Älykkään rakennuksen sovellusten avulla voitaisiin seurata esimerkiksi rakennusten sisäilman laatua, tilojen käyttöastetta ja myös reagoida niihin automaattisesti, mikä helpottaisi kiinteistön huoltoa ja siitä koituvia kuluja. Näin saisi kerättyä käyttäjäinformaatiota, joka voitaisiin integroida osaksi järjestelmiä. Käyttäjä on harvoin mukana suunnittelussa, mutta järkevän alustan avulla heidän parannusehdotuksensa voitaisiin ottaa mukaan rakennuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Kuluttajien mahdollisuudet osallistua rakennuspäätöksiin tulevat lisääntymään tietoisuuden kasvaessa ja saattavat vaikuttaa merkittävästi alueiden rakennushankkeisiin. Hiilineutraaliuden ja päästöjen mittaaminen toimivat kätevämmin yrityksillä, kun geneerisiä päästötietoja hyödynnetään spesifien tietojen sijaan. Isoissa yrityksissä tarkkoja tietoja on vaikea saada haltuun ja niiden käsittely vie paljon aikaa.
– Mielenkiintoista on katsoa, miten kuluttajien tietoisuus vaikuttaa kenttään. Regulaatio tulee vahvana kiinteistö- ja rakennusalalla, ja hiilijalanjäljen ja taksonomian mukaan on pakko tehdä, koska ne ovat taustalla ilmiöissä. Taksonomian mukana liikkuu raha, kertoo Saint-Gobain Finland Oy:n vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.
Lait ja talous vaikuttavat edelleen vahvasti päätöksissä. Viranomaisprosessit ovat toinen vahva vaikuttaja ja yleensä niiden nähdään hidastavan prosessien kulkua. Toisinaan poliittiset aatekamppailut vaativat oman aikansa poliittisten päättäjien ollessa mukana rakennushankkeissa. Ketteryyttä ja joustavuutta toivottaisiinkin erityisesti kaavoitukseen. Ensi syksyllä käynnistyy tähän keskittyvä Tampereen yliopiston hanke AgileCity.
Kiinteistö- ja rakennusala on selkeästi muutoksen pyörteissä, mutta saattaa olla hyvä pitää mielessä alan luontainen hitaus ja sen arvo toiminnassa. Entä rakennuksissa asuminen sitten? Minitalot ja muut uudet tulokkaat tuovat mukanaan erilaisia tapoja asua, joista osa sopii joillekin paremmin kuin toisille.
– Tulevaisuudessa ihmiset asuvat edelleen kotonaan. Asunnoilta vaadittavat ominaisuudet voivat muuttua ajanhetken mukaan, mutta kotona asumisen konsepti todennäköisesti pysyy. Kodilta haluttujen ominaisuuksien pitää täyttyä kestävällä tavalla tulevaisuuden rakentamisessa, sanoo NCC Property Development Oy:n investointijohtaja Jukka Manninen.
Ensimmäisessä työpajassa käsiteltiin useita tärkeitä ilmiöitä kiinteistö- ja rakennusalalla, mutta paljon jäi vielä käsittelemättä. Seuraavissa työpajoissa onkin hyvä jatkaa kiinteistökehittämisen tulevaisuusfoorumin toimintaa täydentämällä aihepiiriä eri näkökulmista. FutuRED:n tarkoitus on työpajojen ja yritysyhteistyön avulla suunnata alan kehitystä opetuksen ja tutkimuksen piirissä, sekä aloittaa uusia siemenprojekteja vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.
– Meillä alkaa olla koossa monipuolinen ja poikkialainen ryhmä, jossa on mukana toimijoita esimerkiksi ylläpidosta ja koulutuksesta. Ryhmä ei ole suljettu, vaan otamme mielellään mukaan uusia toimijoita. Tavoitteena on koota kasaan vaikuttava foorumi kiinteistökehittämiseen liittyen, kertoo Kiinteistökehittämisen osaamiskeskuksen johtaja Jukka Puhto.
Lisätietoja:
Jukka Puhto, TkT
Johtaja, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
050 550 1234
FutuRED-hankkeessa rahoittajina ja yhteistyökumppaneina toimivat Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinko, Helsingin opiskelija-asuntosäätiö HOAS, Visma Real Estate Oy, Arttuasunnot Oy, Lujatalo Oy, Lännen palveluyhtiöt Oy, NCC Property Development Oy, PEAB Kiinteistökehitys Oy ja Saint-Gobain Finland Oy.