Tausta
Kaupunkisuunnittelu on jatkuvassa muutoksessa, ja suunnittelijoilta vaaditaan laajaa tietopohjaa ja uusia taitoja. Koska kaupunkisuunnittelun tulokset koskettavat kaikkia kansalaisia, on sen kehittäminen koko yhteiskunnassa tärkeää. Yliopisto pyrkii edistämään jatkuvaa oppimista niin työelämän organisaatioiden kuin yksittäisten ammattilaistenkin kanssa.
Työn tavoitteita muuttavat kaupunkipolitiikka, lainsäädäntö, muuttuva ilmasto sekä yllättävät tilanteet. Lisäksi niin suunnittelua kuin työntekoa yleensä muuttavat monet tekniset uudistukset. Kaupunkimoduulien taustalla ovat kyselyt kaupunkisuunnittelijoiden osaamistarpeista. Suomalaiset asiantuntijat pitävät tärkeinä ammatillinen vertaisverkostoa ja kohtaamista sekä ajankohtaisten haasteiden rinnalla, jolloin oppiminen tapahtuu käytännön tapausten äärellä.
Tavoite ja tehtävät
Kaupunkimoduulien oppimistavoitteena on syventää ymmärrystä maankäytöstä sekä tukea jatkuvaa oppimista. Keinoina ovat vertaisoppiminen ja käytännön suunnittelutapaukset.
Yliopisto tarjoaa työelämälle uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tietoa sekä mahdollisuuden pohtia työelämän haasteita työorganisaation ulkopuolella ja rinnalla.
Tällä polulla yliopisto tarjoaa:
- aikaa tarkastella oman alan ja työtehtävien muutosta
- paikan verkottua ja oppia oman alan ammattilaisten kanssa
- yhteyden alan kansainväliseen tutkimustietoon ja sen soveltamiseen
- näkökulmia monialaiseen kaupunkikehitykseen
Kaupunkimoduulien hyödyt osallistujalle ja organisaatiolle:
- syvennät ja profiloit ammattitaitoasi tutkimustiedon avulla
- opit käytännön tapauskohteista ja verkostoidut oman alasi ammattilaisten kanssa
- välität uutta tietoa ja osaamista organisaatioosi
- vahvistat tietojasi kokonaisvaltaisesta kaupunkikehittämisestä globaalisti ja kansallisesti
- osaat varautua kaupunkisuunnittelun keskeisiin muutoksiin
- kehität käytännön välineitä oman ja organisaatiosi suunnitteluosaamiseen
Toteutustapa
Kaupunkimoduulit on nimensä mukaisesti modulaarinen lähestymistapa. Moduulirakenteella tavoitellaan joustavasti työelämän rinnalla tai osana työtä opiskeltavaa kokonaisuutta, jonka moduuleja voi suorittaa 5 op opintojaksoina omaan työuran sovittaen (pilotissa moduuli ja opintojakso tarkoittavat siis samaa asiaa).
Pilottivaiheessa on tarjolla kaksi moduulia. Pilotin jälkeen tavoitteena on rakentaa 5 opintopisteen laajuisia ketteriä, myös sisällöltään tarpeen mukaan muuttuvia moduuleja, joista voi suorittaa 1 – 4 moduulia vuodessa omien tarpeiden mukaan. Syksyllä 2020 voi hakeutua joko molempiin tai toiseen pilotin moduuliopintojaksosta. Kustakin moduulista saa erillisen todistuksen.
Ketkä voivat osallistua
Kaupunkimoduulit on suunnattu maankäytön suunnittelijoille kunta- ja yksityisen sektorin organisaatioissa. Ennakkovaatimuksena jaksoille on suunnittelun ammattitutkinto yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Tutkinto voi olla arkkitehti, maantieteilijä, aluetieteilijä, DI tai insinööri sekä rakennusarkkitehti tai muu ylempi tai korkeakoulu- tai amk-tutkinto suunnitteluun soveltuvilta aloilta. Maisemasuunnittelun jaksolle myös ympäristöalan tutkinto ja riittävä kokemus soveltuvat. Voit osallistua joko yksityisesti tai sopia koulutuksesta työantajan kanssa.
Jatkuvan oppimisen ideana on ymmärtää oppiminen koulutuksia ja kursseja laajemmin. Oppimisen ei pitäisi olla erillinen osa työtä, vaan olennainen osa sitä. Näin jatkuvaa oppimista määrittelevät Suomen kansallisen hallinnon jatkuvan oppimisen hankkeet. Tämän vuoksi uudet tavat tarkastella työtä ja oppimista nähdään tärkeinä, koska lisäksi tunnetaan, että oppimisella on yhteys sekä työhyvinvointiin että työkykyyn. Suomen hallituksen tavoitteena onkin oppivan työelämän kehittäminen, joka edellyttää myös johtamisen kehittämistä ja teknologisen kehityksen täysimääräistä hyödyntämistä. Sitran monialaisen tutkimusyhteenvedon mukaan osaamistarpeet yleensä liittyvät Suomessa tällä hetkellä alueellisten, sosioekonomisten ja sukupuolten välisten erojen kasvamiseen.
Miksi oppia jatkuvasti?
Jatkuvassa oppimisessa tavoitteena on tehdä yhteistyötä yliopiston ja työelämän välillä, jotta koulutus vastaisi työelämän tarpeisiin ja että yksilön osaaminen siirtyisi työyhteisön osaamiseksi. Organisaatioiden oppiminen ja kehittäminen ovat keskeinen osa sekä menestymistä että työntekijöiden hyvinvointia. Jokainen ammatissa toimiva on itse yksilönä vastuussa omasta työurastaan ja siten eräänlainen oman osaamisensa agentti. Kaupunkimoduuleissa päätavoite on, että omaa osaamistaan ja sen kertymistä voi opetella suunnittelemaan ja hallitsemaan. Elinikäinen oppiminen tarkoittaa jatkuvaa oppimista, jossa yksilöt ovat oman ammattitaitonsa asiantuntijoita ja aktiivisia sekä kehittyviä toimijoita.
Missä opimme? Yliopistosta tuki työlle
Tutkimuksen mukaan oppimista tapahtuu muodollisesti työhön liittyvissä koulutuksissa ja osana työtehtäviä. Huomattavaa on, että yhä enemmän osaamista syntyy kuitenkin myös työyhteisön ulkopuolella harrastuksissa ja kotona. Asiantuntija rooli kietoutuu siten yhä enemmän ihmisen sekä käsitykseen omista henkilökohtaisista kyvyistä että oman alan ammatti-identiteetistä.
Työyhteisöissä jatkuvan oppimisen mahdollisuudet vaativat jatkuvaa kehittämistä sekä johdon sitoutumista. Motivaatio jatkuvaan oppimiseen vaatii onnistumisen kokemuksia. Positiivinen palaute vertaisilta, työtovereilta ja lähipiiriltä on keskeistä. Vastaavasti ammatillinen identiteetti ymmärretään prosessina, jossa identiteetissä kietoutuvat professionaaliset, tilannekohtaiset ja henkilökohtaiset ulottuvuudet.