Innovaatioilmapiiri on Pirkanmaalla myönteinen. Maakunnasta löytyy monipuolinen tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuuri. Toistaiseksi se on hajallaan, ja yritysten voi olla vaikea löytää sopivaa testaus- ja kehittämisympäristöä. Prosessejakin on varaa nopeuttaa. Tulevaisuuden osaajia kouluttavassa Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on tartuttu toimeen.
Alueellinen kartoitustyö avaa ymmärrystä
InnoHEIs-hankkeessa tehtiin alueellinen kartoitustyö, joka toteutettiin kaikissa hankkeen kansainvälisissä toimintamaissa samalle pohjalle.
TAMKin lehtori Timo Rainio muistuttaa, että innovaatiotoiminnassa on kahdenlaisia infroja.
– Meillä Pirkanmaalla on Demolan ja Y-kampuksen tyyppisiä toimintamalleja. Niiden lisäksi on konkreettisia, fyysisiä tutkimusympäristöjä. Jotkut ovat molempia. Käymme kaikkia läpi, joskin hankkeen pääpaino on fyysisissä ympäristöissä, joissa tutkijat, kouluttajat ja yritykset voivat tehdä innovaatiotoimintaa yhdessä, painottaa Rainio.
Kartoituksen tavoitteena on kirkastaa nykytila, ja palvella yrityksiä. – Selvitämme ensin innovaatioympäristöjen nykyisen käytön, jotta voimme tehdä toimenpidesuunnitelman käytön laajentamiseksi.
Uusia yhteyksiä
Kartoitus on työkalu avointen alustojen parempaan hyödyntämiseen.
− Keskitymme siihen, miten kehittämisympäristöt saadaan paremmin tuotua teollisuusyritysten käyttöön. Meillä on maakunnassa hyvä, valmistavaan teollisuuteen ja koneenrakennusalaan keskittyvä pohja, jolle rakentaa. Nyt haarukoimme, miten saamme tiedon kulkemaan, käytettävyyden paremmaksi ja käyttäjämäärät kasvuun, selvittää Rainio.
− Täydennämme aiemmin tehtyä listaa uusilla, relevanteilla fyysisillä infroilla. Haastattelemme toimijoita ja työstämme tätä yhdessä erityisesti korkeakoulun näkökulmasta, sanoo kartoitustyössä mukana oleva lehtori Petri Pohjola.
Sekä Rainio että Pohjola toteavat, että onhan näitä selvityksiä tehty ja innovaatioympäristöjä tarjoavia toimijoita kartoitettu aiemminkin.
– Infrojen rakentajat ja ylläpitäjät kokevat, että teollisuus ei ole kiinnostunut heidän ympäristöistään. Samaan aikaan yritykset ovat yhtä aikaa innossaan ja tuskastuneita, kun eivät saa otetta laajasta tarjonnasta. Tarpeet ja tarjonta eivät jostain syystä kohtaa. Kartoituksen konkretiaa ja tulosten valjastamista pitää nyt petrata, sanoo Pohjola.
Tampereen ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeessa on mukana Pirkanmaan liitto, jonka keskeisiä tehtäviä on varmistaa Pirkanmaan maakunnan innovaatiotoiminnan kyvykkyys. Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja Päivi Myllykangas näkee kartoituksen tärkeänä työnä.
– TKI-toimintaan liittyviä erilaisia alustoja on selvityksen mukaan Pirkanmaallakin paljon. Uskon, että ajantasainen kartoitus ja visualisointi tuottavat valmistavan teollisuuden yritykselle paremman TKI-infrojen tavoitettavuuden ja käytettävyyden. Seuraavassa vaiheessa haluamme olla edistämässä valmistavan teollisuuden TKI-infrojen kytkeytymistä toisiinsa, myös kansainvälisesti.
Eväät tiiviistä sidosryhmätyöstä
Tiiviistä sidosryhmätyöstä innovaatiotoimijoiden ja teollisuusyritysten kanssa saadaan arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan innovaatiotoimintaa halutaan viedä ja millaisia osaajia tulevaisuudessa tarvitaan.
– Sidosryhmätapaamisissa tulevat esille konkreettiset kipupisteet, jotka auttavat ymmärtämään, mihin aiheisiin ja parannuskohteisiin meidän on syytä pureutua, sanoo Pohjola.
Rainio tähdentää, että tarkoituksena ei ole haukata koko innovaatiojärjestelmää. – Keskitymme tässä hankkeessa valmistavan teollisuuden infroihin, kuten Teollisuus 4.0 -ympäristöihin.
Hän ottaa esimerkiksi TAMKin FieldLabin.
– Kun FieldLabin Teollisuus 4.0 -ympäristöstä kiinnostunut yritys ottaa meihin yhteyttä, niin voimme tapauskohtaisesti miettiä, miten tutkimusympäristöä voidaan käyttää heidän tarkoituksiinsa. Siitä muodostuu laajemminkin sovellettava malli. Meille infrat ovat myös osaamista ja oppimista tukevia sen lisäksi, että ne edistävät tutkimusta ja tuotekehitystä. Voimme joustavasti tarjota hankkeisiin tekijöiksi myös opiskelijaresursseja, Rainio kertoo.
Jotta alueellista innovaatiotoimintaa voidaan kiihdyttää ja ruokkia, yritysten innovaatio- ja kokeilualustat tulee kytkeä mukaan.
– Olisi hienoa, jos esimerkiksi Cargotecin Ruskossa sijaitsevaa testisatamaa voisivat käyttää myös oppilaitokset ja tutkimuslaitokset. Samoin Sandvikilla tehtaan alla sijaitsevaa kaivosta voisi hyödyntää laajemminkin. Tämän tyyppiset infrat ja yhteistyö konkretisoivat tutkimuslaitosten, yritysten ja korkeakoulujen innovaatiotoimintaa, Rainio kiteyttää.
Pirkanmaa voi olla maailman paras innovaatiomaakunta
Pirkanmaan innovaatiomyönteisestä maakunnasta löytyy yritteliäisyyttä ja rohkeutta avointen innovaatioalustojen kehittämisessä. Maakunnassa on tarve yhden luukun palvelulle; alustalle, jossa innovaatiopalveluiden tarvitsijat ja toimijat yhytetään keskenään.
− Pirkanmaalla ei ole keskitettyä tiedon tarjoajaa, vaan yritykset joutuvat käymään eri pisteitä läpi. Se on aika hajanaista, joten näkyvyyttä ja vastauskyvykkyyttä pitää kehittää. Näin saadaan irti parhaat tehot infrojen hyödyntämisestä, Pohjola korostaa.
InnoHEIs-hanke on askel siihen suuntaan. – Tässä hankkeessa luomme toimenpidelistauksen niistä asioista, mitä tavoitellussa yhden luukun mallissa pitäisi olla, sanoo Rainio. – Toivomme, että työ ei jää siihen, vaan että kartoituksen perusteella syntyy myöhemmin konkreettinen alusta.
Pirkanmaalla on meneillään muitakin yhteistyön fasilitoimiseen liittyviä kartoituksia, mm. European Digital Innovation Hubia (EDIH) varten tehdään selvitystä digitaalisista palveluista ja alustoista. Jatkossa EDIH- ja InnoHEIs -selvityksissä esiin nostetut alustat täydentävät toisiaan komeasti. Yhtenäinen innovaatioiden Pirkanmaa on vain askeleen päässä.
Kuva: Shutterstock
Teksti: Hanna Ylli