Joulukuiseen InnoHEIs-hankkeen sidosryhmäkokoukseen osallistui parikymmentä hanketoimijaa. Esitysten pohjalta syntyi vilkasta keskustelua ja lukuisia kehitysehdotuksia.
Pirkanmaan liiton Päivi Myllykangas taustoitti aihetta kertomalla maakunnan ajankohtaisista kuulumisista, ohjelmakauden vaihdoksesta ja Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Kestävä tulevaisuus tehdään yhdessä
Myllykankaan mukaan kaksi vahvaa trendiä, jotka Pirkanmaallakin nousevat esiin, ovat kansainvälisyys ja digitaalisuus. Korona on vaikuttanut myös Pirkanmaalla, ja työttömyysaste on kasvanut.
Maakuntaan on tehty selviytymissuunnitelma, jossa on useita kehittämiskokonaisuuksia. Niistä useampikin osuu suoraan InnoHEIs-hankkeen teemoihin, mm. vihreä ja digitaalinen siirtymä valmistavassa teollisuudessa, osaamisen ja oppimisen kehittäminen ja tutkimustoiminnan tehokkaampi hyödyntäminen sekä saavutettavuus kilpailukykytekijänä.
Vihreä ja digitaalinen siirtymä kansallisesti
Myllykangas totesi, että tarvitsemme kansallisen ohjelman yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittämiseksi.
− Etenkin panostukset tutkimus- ja tuotekehitysinfraan ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ovat Suomessa jääneet jälkeen kilpailijamaista. Kehittämiskohteita ovat mm. tuotteiden ja valmistuksen digitalisaatio, energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen, tekoälyn soveltaminen, suurteho- ja reunalaskenta, lisäävä valmistus sekä datatalouden kehittäminen.
Pirkanmaan liiton Marja-Riitta Mattila-Nurmi painotti ekosysteemimäisen yhteistyön mahdollisuuksia taklata yhteisiä haasteita. Haastekimppujen pohjalta voitaisiin rakentaa yhteishankkeita. On myös syytä pohtia, miten hankkeista päästään jatkuvampaan toimintaan ja kestävämpään ekosysteemimalliin.
Hanna-Greta Puurtinen Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoi InnoHEIs-hankkeessa tehdystä infrojen kartoituksesta. Se täydentyy haastatteluilla ja kuiluanalyyseillä, ja myös luonnos alueellisesta analyysista on tehty. Kerättyjen tietojen pohjalta on tehty myös ensimmäinen visualisointi.
Innovaatiotilannekuva ja infrakartoitus työkaluina
Sidosryhmätapaamisessa käytiin läpi alueellinen infrojen tilannekuva ja keskusteltiin jatkotoimenpiteistä. Mattila-Nurmen mukaan valmistavan teollisuuden näkökulmaan keskittyvässä InnoHEIs-hankkeessa jokainen partnerialue Euroopassa tekee omasta tilanteestaan tilannekuvan. Tietoa on kerätty ja Pirkanmaan innovaatiotilannekuva 2020 julkistettiin 9.11.2020.
Infrakartoitus antoi vastauksia moniin kysymyksiin.
− Saimme arvokasta tietoa valmistavan teollisuuden infrojen käytön edellytyksistä, rajoituksista ja mahdollisuuksista täällä Pirkanmaalla. Kokosimme tietoa myös pirkanmaalaisten infrojen linkityksistä kansallisesti ja kansainvälisesti, niiden rahoituksesta ja henkilöstöstä sekä teknologian kypsyysasteesta. Lisäksi kartoitimme infrojen kestävyys-, ilmasto- ja kiertotalousasioita ja tutkimme, vastaavatko nykyiset toimijat niihin haasteisiin, Mattila-Nurmi taustoitti.
Visualisointi auttaa hahmottamaan TKI-toiminnan kokonaisuutta
Visualisoinnissa näkyvät infrojen tarjoamat palvelut, käyttäjätyypit ja itse infrat. Visualisointi on tehty suomeksi ja englanniksi. Myllykangas painotti, että visualisointia ei ole tehty visualisoinnin vuoksi vaan tärkeintä ovat toimenpiteet, ja se, palvellaanko pk-yrityksiä ja miten oppimisympäristöt tähän kytkeytyvät.
Visualisointia kehitetään edelleen.
− Arvo tulee siitä, että näitä pystytään tarkastelemaan lähemmin yksinään ja myös ristiin, kertoo Leena Nykänen Pirkanmaan liitosta. − Voimme tarkastella osaamiskeskittymiä ja teknologiakeskuksia.
Osallistujat toivat esiin infrayhteistyön monipuolisuuden ja visualisoinnin antamat mahdollisuudet päästä hahmottamaan TKI-toiminnan kokonaisuutta, löytää olennaisen ja koekäyttäjät. Visualisoinnin käytettävyyttä olisi kuitenkin hyvä testata myös ulkopuolisilla.
Kyvykkyyksiä ja osaamiskapasiteettia
TAMKin teollisuusteknologian lehtorit Petri Pohjola ja Timo Rainio taustoittivat tekemäänsä infrakyselyä. Aiheesta syntyikin vilkasta keskustelua. Yhtä mieltä oltiin siitä, että infrojen tunnettuutta pitää parantaa. Usein ne ovat vain tutkimusmaailman palveluksessa, vaikka infroja voitaisiin käyttää laajemminkin, kunhan resurssointi ja rahoitus ovat kunnossa.
Ryhmä keskusteli myös kyvykkyyksistä; on hyvä etsiä mieluummin kyvykkyyksiä kuin laitteita. Kyvykkyydet tuovat jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä sekä ylläpitoa osaamiskapasiteettiin. Ryhmässä pohdittiin, miten kyvykkyyshaasteita saadaan ratkottua ja miten kyvykkyyksiä voidaan ylläpitää. Miten luodaan aito ekosysteemi, jotta konepellin alla on riittävästi dynamiikkaa? Miten hankerahoitushaasteet ja riskien jakaminen ratkaistaan?
Myös opiskelijoiden osallistumisen tärkeys nousi esiin. Ryhmä pohti, voisiko asiantuntemusta käyttää niinkin, että opiskelijat hyödyntäisivät infroja omia töitään tehdessään. Samalla opiskelijat markkinoisivat infrojen mahdollisuuksia yrityksille.
Ehdottoman tärkeää on varmistaa tulevien osaajien saatavuus ja valmistavan teollisuuden houkuttelevuus alana.
Miten infrayhteistyön tulisi näkyä?
Sidosryhmäkokouksessa keskusteltiin myös siitä, miten infrayhteistyön tulisi näkyä infratoimijoiden omissa strategioissa sekä tulevien hankkeiden tavoitteissa ja linjauksissa. Ryhmä kävi läpi yhteisinfrapilotointiehdotuksia. Myös toisen asteen oppilaitosten infrojen on tärkeä olla mukana ja pitää tiivistä yhteyttä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen suuntaan.
Infrayhteistyön markkinoinnin tulee olla käytännönläheistä. Yhteyshenkilöiden tulee “puhua konepajaa”, ja infrojen on koeponnistettava yhdessä yritysten kanssa. Konkretia yritysten suuntaan on tärkeää, omassa kulmassa ”nakertamisen” sijaan on keskityttävä laajempaan kontekstiin.
Infrojen markkinointi ja viestintä on tehtävä niin, että ympäristöt muodostavat ymmärrettävän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Infrayhteistyön tulee olla houkuttelevaa sekä osaajille että yrityksille. Vaikuttavuuden ja hyötyjen tulee olla selkeästi nähtävissä.
Lopuksi Mattila-Nurmi esitteli vielä EU:n Policy Learning -alustan, johon viedään hyviä alueellisia käytänteitämme. Good Practices -alusta antaa mahdollisuudet levittää toimivia malleja muille alueille. Pirkanmaa on vienyt alustalle jo mallit innovaatiotilannekuvasta, innovaatiosetelistä ja allianssitoteutuksesta. Mattila-Nurmi muistutti, että on aktiivisesti keskusteltava siitä, mitä haluamme muille näyttää ja mitä haluamme maailmalle viedä.
**************
Lisätietoja InnoHEIs-hankkeesta, yhteistyöstä ja viimeisimmät kuulumiset saat hankkeemme kansallisilta verkkosivuilta ja InnoHEIs Interreg Europe -sivuilta.
Voit myös liittyä InnoHEIs-postituslistalle täyttämällä tilauslomakkeen InterRegEurope-sivuilla.
Tutkimus- ja demonstraatioympäristöt innovaatioiden vauhdittajana (sisältää valmistavan teollisuuden TKI-infrojen ekosysteemin visualisoinnin)
Pirkanmaan TKI-ekosysteemit (Health ja Smart City) visualisoituina
Tämän jutun englanninkielinen käännös InnoHEIs InterReg Europen sivuilla.
Kuva: Shutterstock
Teksti: Hanna Ylli