Keskeneräisyys ei ole vain nousevia teknologioita leimaava piirre. Osa teknologioista lanseerataan tai otetaan käyttöön ”raakoina” joko tahattomasti tai tahallisesti olosuhteiden pakosta. Vaikka käyttäjäpalautteen kautta vikoja ja puutteita korjataan, raa’at teknologiat aiheuttavat käyttäjille monia hankaluuksia, jopa vaaratilanteita. Viime aikoina on uutisoitu monien julkisiin organisaatioihin hankittujen tietojärjestelmien kuten Sarastian, Apotin ja Sisun ongelmista, joiden taustalla olettavasti on näiden tietojärjestelmien keskeneräisyys. Toisentyyppistä keskeneräisyyttä liittyy sellaisiin teknologioihin, jotka lanseerataan markkinoille, vaikka niiden käyttötarkoitus tai käyttäjät eivät ole selkeitä tai puuttuvat kokonaan. Tälläisiä esimerkiksi ovat sosiaaliset robotit, jotka kategorioidaan viihde- ja pr-käyttöön, mutta ovat liian kalliita tavallisille kuluttajille. Kolmantena tyyppinä keskeneräisiä teknologoita ovat tutkimus- ja kehitysvaiheen prototyypit. Osa kehitystyöstä tietysti pidetään visusti salassa, mutta osaa prototyypeistä ja kehityshankkeista esitellään julkisuudessa avoimesti ”uuden sukupuolven teknologioina”.
On toki muistettava, että mikään teknologia ei ole koskaan valmis. Digitaalisten laitteiden perusluonteeseen kuuluu niiden jatkuva uudelleen muotoilu: ohjelmistot vaativat jatkuvaa päivitystä ja uusia laitemalleja lanseerataan vanhojen tilalle.
Tieteen päivillä 11.1.2023 pitämässäni esityksessä tarkastelin sosiaalisia robotteja ja hoivarobotiikkaa keskeneräisinä teknologioina. Pohdin sitä, miten keskeneräisten teknologioiden lanseeraajat luovat hypeä ja odotuksia esimerkiksi median avulla. Tarkastelin myös, miten robotteja kehittävien tutkimusryhmien lähettämien lehdistötiedotteiden avulla luodaan odotuksia laitteiden mahdollisuuksista. Yksi keskeinen väitteeni oli, että osa keskeneräisistä teknologioista on kuvitteellista teknologiaa. Teknologioita koskevia lupauksia ei pystytä lunastamaan tai toteutetut sovellukset eivät vastaa kuluttajien odotuksia.
Esitelmä ”Keskeneräiset teknologiat keskuudessamme” oli osa paneelia, jonka otsikkona oli ”Tekoälyt ja robotit: tätä päivää ja tulevaisuuden visioita”. Esitelmän voi katsoa tiedetv kautta.
Jaana Parviainen