Kirjoitus julkaistu Työterveyslaitoksen blogissa
Mistä syntyy tarve palveluiden digitalisoimiseen?
Asiakasnäkökulmasta terveydenhuollon asiakkaat ovat entistä tietävämpiä ja osaavampia. He tietävät, minkälaisia palveluita haluavat. Sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne Kangasalalta kertoi, että heille tulevassa asiakaspalautteessa toivotaan esimerkiksi mahdollisuutta lukea laboratoriovastaukset omatoimisesti sähköisen palvelimen kautta perinteisen puhelinsoiton sijaan.
Samaa toivovat myös ikäihmiset, joiden on tyypillisesti ajateltu tarvitsevan perinteisempiä yhteydenoton muotoja. Palveluntarve esimerkiksi ikäihmisten kotihoitopalveluissa on Kangasalla kasvanut jo nyt sen verran suureksi, että se on vaatinut pohdintaa myös muista tavoista tarjota palveluja. Siksi esimerkiksi lääkkeenannon käyntejä on korvattu etäkäynneillä, jolloin kulkemisesta asiakkaan luota toiselle on vapautunut aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.
Palveluiden digitalisoinnilla Kangasalla pystytään ennakoimaan sitä, että olemassa olevalla henkilöstömäärällä voidaan lähitulevaisuudessa palvella useampia asiakkaita.
Paneelissa puhuttivat myös digitaalisten palveluiden kustannukset ja kustannustehokkuus. Väitöskirjatutkija Sakari Ilomäki Tampereen yliopistosta muistutti, että digivälineiden käyttöönotosta kustannussäästöt syntyvät usein vasta viiveellä. Esimerkiksi uuden kirjausjärjestelmän käyttöönotosta voi koitua alkuun ylimääräisiä kuluja työn tehokkuuden kärsiessä.
Digitaalisten palveluiden käyttöönotto vaatiikin pitkäaikaisten vaikutusten tarkastelua. Paneelissa pohditutti, onko palveluntarjoajaorganisaatio tai kunnallinen taho aina maksajana vai voisivatko yhteiskunnalliset asenteet kehittyä siihen suuntaan, että kuluttajat itse hankkisivat esimerkiksi läheisilleen digitaalisia turvallisuutta ja hyvinvointia parantavia laitteita. Näin voitaisiin lisätä myös esimerkiksi vanhusväestön yhteiskunnallista osallisuutta.
Kehittämispäällikkö Tarja Heinonen Tampereen ammattikorkeakoulusta nosti esille kiinnostavan näkökulman digitalisaation merkityksestä työurien pidentämisessä. Voitaisiinko digitaalisilla palveluilla pidentää fyysisesti raskasta hoitotyötä tekevien työuria esimerkiksi kotihoidossa, jos työntekijöillä olisi mahdollisuus siirtyä tarpeen tullen tekemään etävastaanottoja näyttöpäätteeltä?
Mistä syntyy uuden teknologian onnistunut käyttöönotto?
Työterveyslaitoksen Tiina Koivisto Terveydenhuollon työntekijät digimurroksessa -hankkeesta toi esiin, että työntekijöiden digitaidot ja -valmiudet vaihtelevat. Tämä tulisi huomioida uusien palvelujärjestelmien ja digivälineiden käyttöönotossa.
Kehittämispäällikkö Tarja Heinonen toi esille käyttäjien osallistamisen tärkeyttä suunnittelu- ja käyttöönottoprosessissa. Käyttöönottokoulutus ja -tuki nähtiin tällöinkin erittäin tärkeiksi. Lisäksi panelistit totesivat onnistuneessa käyttöönotossa auttavan, jos selvitetään riittävän huolellisesti, mistä uudistustarpeessa on kyse ja miten käyttöönotto organisaatiossa vaikuttaa. Tällöin mahdollisiin kitkakohtiin voidaan heti puuttua.
Hyvänä puolena todettiin, että suomalaisten asenteet teknologiaa kohtaan ovat yleisesti ottaen varsin myönteisiä. Väitöskirjatutkija Tuuli Turja Tampereen yliopistosta korosti, että suomalaiset terveydenhuollon työntekijät luottavat vahvasti siihen, että he oppivat käyttämään uutta teknologiaa. Työntekijöiden asenteet ja osaaminen siis tuskin muodostuvat pullonkaulaksi uuden teknologian käyttöönotossa.
Minkälaisia käyttökokemuksia ammattilaisilla on digitaalisista palveluista?
Digitalisoituminen muuttaa asiakkaan ja ammattilaisen välistä tiedollista suhdetta. Asiakas voi olla hyvinkin tietävä omaan tilanteeseensa ja sairauteensa liittyvissä kysymyksissä. Digitalisaatio lisää mahdollisuuksia omaan terveyteen liittyvän tiedon saamiseen ja tuottamiseen sekä palautteen antamiseen. Sähköisistä palveluista saa kätevästi tietoja omasta terveydentilastaan. Voi avata mobiilisovelluksen ja ottaa mukavan asennon vaikkapa sohvalla.
Mobiilisovelluksilla voi olla yhteydessä omaan hoitajaan kasvokkaisten tapaamisten välissä. Kiireettömiä kysymyksiä voi lähettää lääkärille ja palveluihin on lisätty anonyymejä yhteydenottoväyliä. Tietolähteet ja sähköiset palvelut ovat laajentuneet ja niiden suosio on kasvanut. Esimerkiksi OmaTaysiin on kirjautunut jo 11 000 asiakasta (Aamulehti 7.5.2019, Kerola).
Digitalisaatio ravistelee myös ammattilaisten työtä. Teknologia mahdollistaa sen, että ammattilaisen työaika kohdistuu hoitotyön asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Tiina Koivisto Työterveyslaitoksesta korosti, että ammattilaisten työnkuva voi myös rikastua, kun ammattilaisen ja asiakkaan välinen suhde muuttaa muotoaan ja rutiiniluonteiset tehtävät jäävät teknologian hoidettavaksi.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne kertoi, että digitaalisten palveluiden, esimerkiksi kotihoidon etävastaanottojen, koetaan lisäävän turvallisuudentunnetta. Näköyhteyden saaminen asiakkaaseen ja hänen kotiinsa on turvallisemmalta tuntuva keino avustaa lääkkeenotossa kuin puhelinsoitto. Näköyhteys lisää varmasti myös omaisten turvallisuudentunnetta, kun Skypellä voi nähdä tutut kasvot ja hymyn.
Kokonaisuudessaan digitaaliset palvelut nähdään täydentävinä palveluina sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ne laajentavat julkisten palvelujen tarjontaa ja mahdollistavat yksilöllisten palvelutarpeiden räätälöimisen asiakkaan tarvetta vastaaviksi. Digipalvelujen kasvava kysyntä vaatii julkisilta organisaatioilta ketteryyttä. Kangasalan sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne toi esiin, että sovellusten käyttöönotto harkitaan tarkkaan. Jokaiseen apsiin ei voida missään tapauksessa tarttua tai tilanne muuttuu hallitsemattomaksi.
Luovuus ja luottamus toistuivat seminaarin sanastossa. Digitaalisten ratkaisujen kitkakohtien ratkominen on tärkeää onnistuneessa uudistuksessa. Ammattilaiset osaavat käyttää digivälineitä hyvin luovasti. Luottamus ammattilaisiin ja asiakkaiden osallistaminen ovat onnistumisen avaimia muutoksessa.
– Sari Käpykangas & Elina Weiste –
Lupa blogikirjoituksen julkaisuun saatu: Marika Lanne, Tarja Heinonen, Tiina Koivisto, Sakari Ilomäki ja Tuuli Turja
Lähteet: Kerola, J. Kaiken mitä täyttää, pitäisi jäädä palveluun. Aamulehti. Luettu 6.5.2019
Kuva: Simon Marsault 🇫🇷 / Unsplash