Monille pk-yrityksille on epäselvää, mitä käytännössä kannattaisi tehdä ja kuinka päästä alkuun tekoälyn hyödyntämisessä. AI-lähettiläs-hanke kannustaa tekoälyn systemaattiseen käyttöön yritysten omien tekoälylähettiläiden avulla. Arvokas data kannattaa valjastaa kehittämään kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä.
Tekoäly säästää rahaa ja virtaviivaistaa prosesseja
Tekoälyn avulla voidaan luoda aivan uutta liiketoimintaa, tai tehostaa vanhaa, koska sillä saadaan nykyisestä datasta irti uudenlaisia asioita. Tekoäly antaa keinoja järjestää, visualisoida ja hyödyntää monimutkaistakin tietoa ja isoja tietomassoja. Sen avulla voidaan ennustaa, päätellä tai mallintaa, tai soveltaa algoritmeja stereotyyppisiin ongelmiin tai toistuviin prosesseihin.
Ihmisälyä tukevaa tekoälyä pitää sinnikkäästi kouluttaa datan avulla, mutta vastineeksi se ei väsy, kyllästy eikä tee virheitä.
Tekoälyprojekti on astetta monimutkaisempi kuin tavallinen IT-hanke
Tyypillisen AI-projektin alkuvaiheisiin voi liittyä jopa vuosien pituinen kypsyttely ja suunnittelu, jossa yrityksen resurssit − datalähteet, työntekijät, toimintaympäristö − ja tavoitteet ristivalaistaan.
− Huomattava ponnistus on projektitiimin oikea koostumus ja projektin ajoittaminen. Varsinkin asiantuntijoiden aika on kortilla. Oman businessektorin edistyneimpien ratkaisujen seuranta ei aina onnistu edes AI-konsulteilta ja yliopistoilta, joten alussa on paljon epävarmuuksia, joihin on otettava kantaa, toteaa data-analytiikan erikoistutkija Paavo Nevalainen Turun yliopistosta.
Millainen on hyvä AI-lähettiläs?
AI-lähettilään tulee ymmärtää organisaationsa strategista toimintaa ja prosesseja. Hän tarvitsee myös datalähtöistä ymmärrystä ja tietotaitoa tekoälyn mahdollisuuksista ja niiden yhdistämisestä liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. AI-lähettiläs voi olla tekoälystä teknisesti kiinnostunut henkilö, jolla on tavalla tai toisella johtava rooli.
− Tekoälyä kevyesti ymmärtävä tuotepäällikkö saattaa aluksi olla parempi AI-lähettiläs kuin tekoälyasiantuntija. Kun käytännön kokeilut edistyvät, keskiöön nousevat myös tekoälyosaajat, valaisee teollisuusteknologian lehtori Kari Naakka Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Tarjolla on tietoa, tukea, työkaluja ja verkostoitumista
Kaikkea ei tarvitse osata heti; etenemisvauhti soveltuu yritysten omaan tahtiin. Hanke tarjoaa lähettiläille mahdollisuuksia osallistua konkreettisiin ja tekoälykyvykkyyttä lisääviin kokeiluihin omissa yrityksissään.
AI-lähettiläät saavat hankkeen asiantuntijoilta tukea kehitystehtävänsä toteuttamiseen. Ketterää ja konkreettista hankeyhteistyötä toteuttavat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Turun yliopisto. Molemmista korkeakouluista on mukana liiketoiminnan, teknologian, tietojärjestelmien ja tekoälyn asiantuntijoita.
− Ohjeiden lisukkeena tarjoamme työkaluja, joista voi aloittaa AI-aihepiiriin tutustumisen demojen ja esimerkkien avulla. AI-lähettiläille sopivia avoimia tekoälywebinaareja järjestää esimerkiksi Gofore. Myös kursseja − kuten Google ML-kurssi ja Elements of AI − on saatavilla, summaa Naakan kollega Ossi Nykänen.
Asiantuntijat hakevat myös vastaukset kaikille yhteisiin kysymyksiin. AI-lähettiläät ovat kuulleet Business Finlandin ja paikallisten ELY-keskusten tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Pirkanmaalla voi hyödyntää myös Dimecc Oy:n osaamista. SILO AI:n asiantuntijat ovat kertoneet lähettiläille AI-projektien vaiheista ja siitä, miten ne eroavat perinteisistä ICT-projekteista.
Hanke on lähtenyt vauhdilla käyntiin
Ensimmäiselle lähettiläskierrokselle innostui mukaan 16 yritystä Turun ja Tampereen alueilta. Isoin haaste on lisäarvon ja hyödyn näkeminen sekä aloittamisen kynnys.
− Mukaan rohkaistuneet yritykset nimesivät oman AI-lähettiläänsä. On ollut hienoa nähdä, miten yritysten valmius valjastaa tekoäly hyötykäyttöön ja aloittaa toteutuksen suunnittelu on kasvanut, iloitsee Naakka.
Osallistuvat yritykset ovat pohtineet tekoälyn tuomia hyötyjä mm. tuotannon laaduntarkkailussa, materiaalinkulutuksen optimoinnissa ja komponenttien huollossa.
− Osalla lähettiläistä oli jo alussa ajatus siitä, mihin tekoälyä voisi soveltaa. Jotkut olivat jo kokeilleetkin datan esikäsittelyä, ja joillakin idea oli jo korkeammalla tasolla. Kaikissa yrityksissä odotettiin kuitenkin hankkeen apua siinä, miten ideaa voi viedä eteenpäin. Muutama lähettiläs tuli mukaan hakemaan ideoita oman kehitystehtävän mietintään, Naakka kertoo.
Lähtölaukauksena lähettiläiden kokoontumisajo
Toiminta käynnistyi kesäkuun kokoontumisajossa. Asiaa konkretisoi Visy Oy:n Heikki Huttunen. Hän kertoi käytännön sovelluksesta, jossa tekoälyä ja koneoppimista on sovellettu kaupallisessa tuotteessa. Yrityksen kehittämä ja toteuttama AI-järjestelmä tunnistaa satamien konttien tiedot automaattisesti kuvasta.
Lähettiläät ovat esitelleet oman kehitysideansa muille lähettiläille pientyöpajoissa, joissa saatiin palautetta ja ajatuksia idean työstämiseen ja haasteiden taklaamiseen.
− Pidimme kaikkien lähettiläiden kanssa vähintään yhden sparrauskeskustelun. Haasteena oli aiheen rajaaminen tasolle, jolla se on käytännössä mahdollista toteuttaa. Se on onnistunut hyvin. Keskustelimme paljon myös datasta ja sen saatavuudesta, laadusta ja määrästä, Nykänen taustoittaa.
Kehitysideoiden kirjo on laaja
Lokakuun työpajassa kartoitettiin valmiudet ja muotoiltiin kehitystehtävät.
− Aiheiden skaala oli laaja. Dataa on tarkoitus saada tasojen äärilaidoilta; sensoreista, tuotetiedonhallinta- tai toiminnanohjausjärjestelmistä. Lähettiläiden kehitysideat ovat hyvin erilaisia; kyseessä voi olla teknisen tuotteen laadun tai tuotannon parantaminen, vikaantumisen ennustaminen tai verkkokaupan lisääminen saatavilla olevan rajatun datan avulla. Myös yrityksen liiketoimintaprosessien tarkastaminen ja ohjaaminen tekoälyn avulla kiinnostaa.
Idean toimivuus testataan kevyellä kokeilulla
Marraskuun työpajassa tehtiin alustavat suunnitelmat kehitystehtävistä. Lähettiläillä on nyt valmiudet suunnitella oman kehittämistehtävän jatkoa. Vuoden 2022 alkupuolella laaditaan PoCit (Proof of Concept), joissa testataan idean toimivuus kevyellä kokeilulla.
− Ne jalkautamme ennen ensi kesää. Käymme ryhmäkeskusteluja, annamme jatkotehtävät ja huolehdimme siitä, että lähettiläsverkosto ja homma toimii jatkossakin.
Kiinnostuitko? Toinen AI-lähettiläskierros on jo käynnissä – tule mukaan!
Lisätiedot:
Projektipäällikkö (Pirkanmaa)
Kari Naakka
040 7294 269, kari.naakka@tuni.fi
Projektipäällikkö (Varsinais-Suomi)
Antti Tuomisto
040 737 1533, antti.tuomisto@utu.fi
Kuva: Minttu Rantanen
Teksti: Hanna Ylli