Yhteiskehittämisellä kohti parempaa työhyvinvointia?

Yhteiskehittämistä on esitetty viime vuosina ratkaisuna niin uusien tuotteiden, palvelujen kuin liiketoimintamallien kehittämiseen. Ajatuksena on, että kun työntekijät ja/tai asiakkaat osallistuvat kehittämiseen, lopputuloksena syntyy entistä parempia ja asiakaslähtöisempiä tuotteita ja palveluja. Pelkät osallistumismahdollisuudet eivät kuitenkaan riitä – tarvitaan luottamuksellista ja turvallista ilmapiiriä, jossa ideoita voi esittää vapaasti (Kiviniemi & Rajakangas, 2022).

Miltä todellisuus työpaikoilla sitten vaikuttaa työntekijöiden kehittämistyöhön osallistumisen suhteen? Vuoden 2023 työolobarometrin mukaan toimintatapoja ja prosesseja oli kehittänyt 58 prosenttia palkansaajista ja tuotteita tai palveluita 34 prosenttia. Tosin osallistumismahdollisuudet jakautuivat aseman mukaan: ylemmät toimihenkilöt raportoivat osallistuneensa kehittämistyöhön useammin kuin työntekijät.  Voinee aiheellisesti todeta, että asiakasrajapinnassa työskentelevien työntekijöiden ideat ja näkemykset eivät vielä tule riittävästi kuulluiksi.

Yhteiskehittäminen nähdään keinona vastata muuttuviin asiakastarpeisiin ja yhteiskunnassa esiin nouseviin ajankohtaisiin haasteisiin. Jatkuva muutospuhe ja vaatimus osallistumisesta voi myös uuvuttaa työn tekemisen arjessa, mikäli kehittämistyötä ei riittävästi organisoida tai siihen ei varata resursseja. Onkin niin, että organisaatioissa tulee tunnistaa ne asiat, joihin kaivataan henkilöstön näkemyksiä ja joihin henkilöstö pystyy vaikuttamaan ja niiden pohjalta suunnitella kehittämistyöhön osallistumisen tavat, jotta se ei jäisi vain trendikkääksi muutospuheeksi.  Yhteiskehittämisen menetelmien käyttöönotto ei vielä nimittäin itsessään edistä henkilöstön työhyvinvointia tai työssä suoriutumista, vaan näiden myönteisten vaikutusten syntyminen edellyttää henkilöstölle syntyvää osallisuuden kokemusta ja organisaation osoittamaa arvostusta henkilöstön kontribuutiolle (Partouche-Sebban ym., 2022).

Jaamme hankkeen aikana vinkkejä ja kokemuksia siitä, miten yhteiskehittämisen keinoin voidaan tukea myös työhyvinvointia.

Lähteet:

Kiviniemi, L., & Rajakangas, E. (2022). Yhteiskehittäminen tuo tuloksia työhyvinvoinnin johtamiseen. Oamk Journal 97/2022. <https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061747311>

Lyly-Yrjänäinen, M. (2024). Työolobarometri 2023.< http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-917-9>

Partouche-Sebban, J., Rezaee Vessal, S., & Bernhard, F. (2022). When co-creation pays off: the effect of co-creation on well-being, work performance and team resilience. Journal of Business & Industrial Marketing, 37(8), 1640–1649.