Miten löytää oikeat menetelmät yhteiskehittämiseen työhyvinvoinnin parantamiseksi

Yhteiskehittämisen menetelmän valinnan prosessi. Mieti ensin käyttötarkoitus: onko se ideointi, tiedon analysointi, tiedon jakaminen vai ratkaisujen luominen? Seuraavaksi valitse osallistujat: oma tiimi, yli yksikkörajojen, asiakkaat vai muut sidosryhmät? Näiden pohjalta osaava fasilitaattori valitsee menetelmäpaletista sopivan menetelmän. Huolellinen prosessi johtaa onnistuneeseen yhteiskehittämisen kokemukseen.

Organisaatiomuutos, kuormittuneisuuden tunne, lisääntyneet sairauspoissaolot, eripurat tiimien välillä – tässä muutama esimerkki tarpeesta kehittää työhyvinvointia. Samanaikaisesti tietoisuus yhteiskehittämisen hyödyistä on kasvanut. Mutta miten yhteiskehittämisen ajattelutapa ja menetelmät voisivat olla hyödyksi?

Mikään menetelmäpakki ei ole takuuvastaus kaikkeen

Ennen menetelmän valintaa kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mihin sen käytöllä pyritään. Onko tavoitteena esimerkiksi ymmärtää kokemuksia, purkaa nykyisiä käytäntöjä, tuottaa uusia ratkaisuideoita tai saada kokeilut juurtumaan? Eri tavoitteet kun vaativat erilaisen menetelmällisen logiikan.

Toiseksi on hyvä tunnistaa, ketkä kaikki on olennaista saada mukaan yhteiskehittämiseen. Tehdäänkö oman tiimin kesken, vai olisiko nyt hyvä hetki koota osalliset eri tiimeistä, yksiköistä tai jopa talon ulkopuolelta? Uskallammeko ottaa varsinaiset käyttäjät mukaan, oli sitten kyseessä opiskelijat, asiakkaat, kollegat? Entä mitkä ovat osallisten roolit: kutsutaanko heidät mukaan läpi kehittämisen prosessin jakamaan ajatuksia ja kokemuksia vai onko joku vaikkapa testaajan roolissa?

Kaksi kysymystä nousee siis tärkeimmiksi ratkaista:

  • mihin pyritään?
  • ketkä kaikki ovat osallisia?

Tässä joitain menetelmiä esimerkiksi:

Menetelmä Käyttötarkoitus Tavoite Hyöty
Persona kuvata työrooleja yhteisen ajattelun jakaminen voidaan keskustella tehtävistä ilman, että ne henkilöityvät

 

Lotuskukka (8×8) ideoida miten jakaa yhteistä osaamista päästää hiljaisetkin ääneen, jokainen on tasavertainen
Empatiakartta Lisätä ymmärrystä pureutua asiakkaan (vaikka opiskelijan tai heidän läheistensä) tai työntekijän ajatuksiin, havaintoihin ja tekoihin syvällisesti ymmärtää kokemusmaailmaa
Prototypointi Visualisoida ja havainnollistaa kuvata vaikka haastavia kohtaamisia ehdottaa turvallisesti uusia tapoja toimia

Listaa voisi jatkaa pitkälti. Onhan sellainen kirjakin, joka esittelee 250 olennaisinta menetelmää. Toisaalta tilanteeseen sopimaton tai huonosti johdettu yhteiskehittäminen voi kääntyä itseään vastaan.

Yhteiskehittämisen osaaminen antaa hyvän pohjan löytää sellaisen menetelmän, joka vie työhyvinvointia eteenpäin, parantaa henkilöstön toimijuutta ja antaa tunteen oman työn ja työtoiminnan kehittämisestä.

Muista:

  • Yhteiskehittäminen ei ole sama kuin menetelmä.
  • Mikään menetelmä yksin ei ratkaise ongelmia
  • Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii usein pidemmän prosessin, toistuvia kohtaamisia, pidempikestoista dialogia
  • Pelkkä post-it lappujen täyttäminen ei vielä itsessään paranna työhyvinvointia, vaan vaatii suunnitelman ja toimia asioiden edistämiseksi

 

Voit näiden linkkien takaa kurkata tarkemmin esimerkkien menetelmistä:

Asiakaspersoonien luominen ja hyödyntäminen | Palvelumuotoilu Palo

Ideointi: Ratko haasteita Lootuskukan terälehdillä – Ideapakka

Empatiakartta | Innokylä

Kuinka prototypoida työpisteitä käyttäjien kanssa? | Palvelumuotoilu Palo

Kattava opas erilaisiin menetelmiin:

Curedale, R. (2013). Service design: 250 essential methods. Design Community College.

 

10.4.2026, Päivi Mantere