Tilanne kertoo jotain olennaista siitä, että yhteiskehittäminen ei useinkaan kaadu ideoiden puutteeseen. Se katkeaa välikerroksessa, jolloin strategia pitäisi kääntää arjeksi ja arjen havainnot viedä päätöksiin.
Välitaso on silta, ei postilaatikko
Sosiaali- ja terveysalan monitoimijaista yhteiskehittämistä koskeva tutkimus osoittaa, että hierarkkisessa ja tiukasti säännellyssä ympäristössä välitason toimijoilla on ratkaiseva rooli. Ne toimivat siltoina kahteen suuntaan: pystysuunnassa strategian ja arjen välillä sekä vaakasuunnassa yksiköiden ja toimijoiden välillä. Kun silta toimii, kehittäminen jatkuu ja tieto kulkee. Kun se ei toimi, prosessit jäävät jumiin välitasolle. (Mantere 2025.)
Ammatillinen koulutus on rakenteeltaan samankaltainen: julkinen, säännelty ja monen toimijan verkosto. Oppilaitoksessa tätä siltaa rakentaa usein koulutuspäällikkö tai tiiminvetäjä. Avainkysymykseksi nousee, onko keskijohdolla edellytykset toimia siltana.
Kolme asiaa voi auttaa:
1. Vie havainnot ylöspäin organisaatiossa ja tuo vastaus takaisin
Kun kehittämisidea katoaa, syntyy helposti vaikutelma, ettei ehdottaminen kannata. Välitason tärkein tehtävä on turvata jatkuvuus eli varmistaa, että arjen havainto päätyy eteenpäin ja siitä kuuluu myös takaisin.
Käytännössä: sopikaa kiinteät toimintatavat. Kuka ottaa tiimin havainnot vastaan, mihin ne viedään ja missä ajassa tiimi saa vastauksen? Kertokaa myös se, mitä ei toteutettu ja miksi. Perusteltu ei on parempi kuin hiljaisuus.
2. Pura aktiivisesti siiloja
Moni kitkakohta syntyy yksiköiden saumoissa. Opiskelijan polku kulkee tutkinnon, opiskelijahuollon, ohjauksen ja työpaikan kautta, mutta kehittäminen tapahtuu usein yhden tiimin sisällä. Hierarkian ja siilojen ylittäminen on edellytys sille, että eri toimijoiden osaaminen yhdistyy ja menetelmät ja tulokset leviävät yksikkörajojen yli. Tätä tukevat yhteiset kehittämisfoorumit, koulutukset ja pienet pilotit. (Mantere 2025.)
Käytännössä: kutsu kehittämispöytään myös naapuritiimi, opiskelijahuolto tai työpaikkaohjaaja tai järjestä hyvien käytäntöjen tilaisuus. Rohkeassa organisaatiossa julkistetaan kuukauden moka.
3. Arjen ilmapiiri: lupa kokeilla
Kokeilukulttuuri ei synny strategiapaperista vaan arjen eleistä. Esihenkilö rakentaa sitä sanallisella kannustuksella ja näkyvillä välineillä, esimerkiksi seinätaululla. Tällöin käynnissä olevat kokeilut tulevat näkyviksi. Lisäksi hän hyväksyy sen, että kaikki kokeilut eivät onnistu. Valmentava johtaminen toimii mahdollistamalla eikä kontrolloimalla: se tunnistaa ihmisten vahvuudet, tukee itseohjautuvuutta ja jakaa omistajuutta. (Mantere 2025.)
Käytännössä: tehkää käynnissä olevat kokeilut näkyviksi, vaikka yksinkertaisella taululla opettajainhuoneessa. Jos kokeilu ei onnistu, käykää opit yhdessä läpi ennen siirtymistä seuraavaan. Kutsu uusi tuntiopettaja tai sijainen mukaan kehittämiseen heti alussa.
Siltaa ei rakenneta lisätyönä
Jos yhteiskehittäminen annetaan keskijohdolle uutena tehtävänä muiden töiden päälle, silta jää rakentamatta ja kuormitus kasvaa. Sillanrakentaja tarvitsee valtuutuksen, aikaa ja tarvittaessa fasilitointitukea.
Pohdittavaksi: Muistatko kehittämisidean, joka jäi jumiin? Mitä silta olisi silloin tarvittu?
Lähde
Mantere, P. (2025). Multi-stakeholder service innovation in elderly care service ecosystems. Väitöskirja. University of Johannesburg. https://hdl.handle.net/10210/521254
14.10.2026, Päivi Mantere