Liikkumisen mittausten hyödyntäminen kuntoutumisen tukena -työpaja oli suunnattu kuntoutusalan toimijoille, yrityksille, yhdistyksille ja järjestöille. Tilaisuuteen osallistui parisenkymmentä toimijaa.
− Hienoa, että meillä on yhteisesti selkeä kiinnostus päivän teemaan. Olemme jo aiemmin koonneet yhteen liikelaboratorioihin liittyviä ryhmiä ja verkostoja ammattikorkeakoulutasolla. Tämä työpaja on yksi osa hankkeen verkostoitumistavoitetta valtakunnallisesti, taustoitti fysioterapian lehtori Sanna Garam Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Hän kertoi, että hankkeen fokuksessa ovat erityisesti ns. haavoittuvassa asemassa olevat kohderyhmät, kuten eri tavoin toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt, osatyökyiset ja ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret. Heidän kuntoutumiseensa halutaan kehittää uusia, tekoälypohjaisia virtuaaliteknologioita.
− Keskitymme erityisesti noin 16-30-vuotiaisiin, mutta innovoinnissa emme mene ikä edellä. Suuntaamme tekemisemme nuorten kuntoutujien lisäksi kuntoutusalan ammattilaisille, opettajille ja opiskelijoille, Garam totesi.
Liikelaboratoriossa on monipuolista toimintaa
Garamin kollega Tom Thiel kertoi moninaisista mittauksen ja kuvantamisen menetelmistä. Hän esitteli myös Metropolia Ammattikorkeakoulun uudella kampuksella sijaitsevaa, 130 neliön suuruista liikelaboratoriota, sen mittalaitteita ja toimintaa.
− Meillä on paljon liikkeen mittaamiseen liittyvää välineistöä. Osa laitteista on kuljetettavia, mutta suurin osa toiminnasta tapahtuu liikelaboratoriossa.
Metropolian liikelaboratorio toimii opetusympäristönä kuntoutuksen, fysioterapian, jalkaterapian ja osteopatian opiskelijoille. He oppivat käyttämään välineitä ja soveltamaan menetelmiä, joilla voidaan havainnoida ihmisen liikkumista.
− Esimerkiksi voimaa, painetta ja suunnanvaihdoksia on hankala havaita silmällä eikä silmämääräisistä havainnoista saada dataa seurantamittauksiin. Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana ja tekevät juuri innovaatioprojektia sovelluksesta, jolla voidaan mitata yhden jalan kyykkyä, Thiel kertoi.
Liikelabra tarjoaa lisäksi asiantuntijapalveluita, joita toteutetaan oppimisen yhteydessä. Labrassa tehdään myös liikkumisen mittaamiseen liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
Metropolian liikelaboratorion välinevalikoima on vaikuttava
Thiel esitteli muun muassa isokineettistä voimadynamometriä, joka mittaa lihaksia dynaamisesti. Sillä saadaan dataa esimerkiksi polven koukistus- ja ojennusvoimasta.
− Meillä on käytössä myös painepohjalliset, eli kenkään sujautettavat pohjalliset, joka on nopea mittaustapa asiakkaalle. Jalkaan kohdistuvista pintapainemittauksista voidaan nähdä painepiikkejä, ennustaa jalkapohjan muutoksia ja kovettumia. Reuman ja diabeteksen yhteydessä voidaan ennaltaehkäistä vaivoja, kun tiedetään mihin paine vaikuttaa.
Thiel kertoi myös staattista tasapainoa mittaavasta laitteesta ja tutkimuskäyttöön suunnitellusta juoksumatosta, jossa on jalan liikkeitä mittaava OptoGait-järjestelmä. 2D-videoanalyyseista ja 3D-liikeanalyyseseista saadaan laajasti tietoa juoksuasennosta ja liikekielestä.
− Saamme hyvää tietoa monesta suunnasta ja asiakkaat kokevat tiedon arvokkaaksi.
Thielien mukaan koneoppimiseen perustuvien markkerittomien menetelmien luotettavuutta voidaan mitata vertaamalla niitä markkeripohjaiseen järjestelmään. Markkeripohjainen toimii siis referenssinä esimerkiksi innovaatioprojektin kyykkysovelluksessa. Osallistujien mukaan Thielin esittelemät mielenkiintoiset kuvaajat ja havainnollistavat videot auttavat pikkuhiljaa ymmärtämään kokonaisuutta.
Esimerkkejä liikeanalyysitutkimuksista
Garam kertoi kävelyanalyysin käytöstä kuntoutuksessa. Hän antoi monia esimerkkejä erilaisista tutkimuksista liikkumiseen, kävelyharjoitteluun ja kävelykykyyn esimerkiksi aivohalvauspotilailla, MS-tautia sairastavilla ja diabeetikoilla. Hän esitteli myös muutamia kävelyn aikaan ja paikkaan liittyvien muuttujien arviointia pronaation, kaatumisriskin ja alaraajojen valtimonahtauman eli katkokävelyn osalta. Garam toi esiin myös tutkimuksia, joissa on arvioitu kävelyä liikeanalyysin avulla eri potilasryhmillä.
− Tutkimuksista tulee esiin mielenkiintoisia asioita. Erilaisista mittauksista saadaan tietoa asiakkaan lähtökohtaisesta tilanteesta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Kun liikelaboratorion tuloksia yhdistetään toiminnallisiin mittauksiin, saadaan arvokasta tietoa henkilön liikkumisesta. Tutkimustulokset voivat olla avuksi myös ennaltaehkäisyssä, Garam arvioi.
Yhteiskehittelystä uusia ideoita
Yhteiskehittelyn tuloksena syntyi erilaisia ideoita siitä, miten liikkumisen mittausteknologiaa ja menetelmiä voisi entistä paremmin valjastaa kuntoutuspuolelle.
Eksoskeletonit herättivät kiinnostusta osallistujissa. Projektipäällikkö Lea Saarni kertoi, että hanke järjestää teknologiatoreja, joissa yritykset esittelevät omia tuotteitaan.
− Eksoskeletonit on varmasti laajemminkin kiinnostava aihe. Ensimmäinen teknologiatori pidettiin jo 17.2.2022, mutta seuraavaan voimme pyytää eksoskeletonien parissa toimivia yrityksiä ja tutkijoita esittelemään laitteita ja tutkimustuloksia.
Lisätiedot
Tom Thiel
Metropolia Ammattikorkeakoulu
tom.thiel@metropolia.fi
Sanna Garam
Metropolia Ammattikorkeakoulu
sanna.garam@metropolia.fi
Kuva: Tom Thiel, Metropolia
Teksti: Hanna Ylli