Aartolahti työskentelee vanhempana tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutissa. Hän on johtanut Jyväskylän yliopiston ROVA-hanketta vuosina 2019–2021. Hankkeessa tutkittiin systemaattisten kirjallisuuskatsausten avulla robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Hankkeen rahoitti Kela.
Aartolahti kertoi esimerkkejä myös Turun ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen BEE-hankkeesta, jossa tutkittiin pelillistettyä harjoittelua polven tekonivelkuntoutuksessa vuosina 2017−2021.
Kun otetaan käyttöön uusia teknologioita terveydenhuollossa ja erityisesti kuntoutuksessa, pitää huomoida monia asioita.
− Näyttöön perustuvassa terveydenhuollossa tulee huomioida kuntoutusmenetelmien käyttökelpoisuus, tarkoituksenmukaisuus, merkityksellisyys ja vaikuttavuus. Parasta saatavilla olevaa, ajantasaista tietoa käytetään harkitusti kuntoutumisen tukemiseksi. Myös kuntoutujan läheiset huomioidaan, Aartolahti taustoittaa.
Millaista on virtuaalitodellisuus kuntoutuksessa?
ROVA-tutkimuksen kirjallisuuskatsausten virtuaalitodellisuutta, lisättyä todellisuutta tai peliharjoittelua sisältävissä tutkimuksissa toteutui reaaliaikainen vuorovaikutus virtuaalisen ympäristön kanssa ja harjoittelu jäljitteli todellista toimintaa, tilaa tai ympäristöä. Lisäksi virtuaalinen ympäristö mahdollisti käyttäjilleen läsnäolon kokemuksia.
Sellaiset tutkimukset, joissa kyseessä oli videoneuvottelu tai vastaava, esimerkiksi etäkuntotukseen liittyvä niin sanottu virtuaalinen interventio, eivät olleet tutkimuksen piirissä.
− Virtuaalitodellisuutta hyödyntävien interventioiden vaikuttavuuden näytönaste eri kuntoutujaryhmissä oli pääosin heikko, joissain kuntoutujaryhmissä kohtalainen. Uudempi tutkimustieto voi aina muuttaa vaikutuksen suuruutta tai suuntaa, Aartolahti muistuttaa.
Joitakin johtopäätöksiä voidaan kuitenkin tehdä.
− Virtuaalitodellisuutta hyödyntävän kuntoutus saattaa olla toimintakyvyn suhteen vaikuttavampaa tai yhtä vaikuttavaa kuin tavanomainen harjoittelu tai muu kuntoutus. Virtuaalikuntoutus lienee myös kuntoutujille turvallista. Haittavaikutuksia ilmeni harvoin ja ne olivat lieviä.
Kuntoutujien ja ammatilaisten kokemukset keskiöön
On tärkeää huomioida kuntoutujien ja kuntoutusammattilaisten kokemukset ja näkemykset, kun kuntoutusteknologiaa tutkitaan ja kehitetään. Aartolahti summaa virtuaalitodellisuuden merkityksellisyyteen, käyttökelpoisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä johtopäätöksiä.
− Tutkimusten mukaan välineissä ja sovelluksissa esiintyi teknisiä haasteita. Joissakin tilanteissa ammattilaiset kokivat, että niiden sovellettavuus kuntoutukseen on vaikeaa. Onkin hyvä muistaa, että laitteiden ja sovellusten toimintavarmuus ja yksilöllinen säädettävyys ovat edellytyksenä laajemmalle käytölle. Käyttökelpoisuus ammattilaisten ja kuntoutujien arjessa on ensiarvoisen tärkeää.
Kuntoutusammattilaisten riittävä osaaminen on varmistettava koulutuksella. Kuntoutuksen digitalisaatio edellyttää kuntoutuksen ja tekniikan ammattilaisten yhteistyötä kuntoutusteknologian suunnittelussa. Myös teknistä tukea arkeen tarvitaan.
Aartolahti huomauttaa, että metodologisesti hyvälaatuisia ja otoskooltaan riittävän suuria tutkimuksia tarvitaan lisää. Niiden avulla voidaan selvittää virtuaalikuntoutuksen toimivuutta ja kustannusvaikutuksia sekä vahvistaa näyttöä.
ROVA-hankkeen tulokset on hyväksytty julkaistavaksi Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia -sarjassa. Ne tulevat avoimesti saataville kevään 2022 aikana.
Kuva: Shutterstock
Teksti: Hanna Ylli