Viabundus Suomi 1350–1650 -hankkeen vastaava johtaja, dos. Tapio Salminen, on keski- ja esiteollisen ajan pitkän aikavälin historiaan keskittynyt tamperelainen historiantutkija. Hänen erityisalueitaan ovat Suomen ja Itämeren alueen liikenteen, kommunikaation ja informaationhallinnan historia, keski- ja uuden ajan alun valtatoimijat, muuttoliike sekä ylipaikalliset ja ylisukupolviset muutokset yhteisöiden ja yksilöiden toimintaympäristössä ja identiteeteissä.
Salminen toimii Viabundus Suomi -hankkeessa projektin vastuullisena johtajana vuoden 2025 tammikuun loppuun saakka. Hän on yleisen historian dosentti Turun yliopistossa, erikoisalueena liikenteen ja kommunikaation historia. Salminen väitteli Tampereen yliopistossa vuonna 2016 Tallinnan raadin informaationhallinnasta ja kirjurintoimesta keskiajalla, ja hänen väitöskirjansa “Obscure Hands – Trusted Men. Textualization, the Office of the City Scribe and the Written Management of Information and Communication of the Council of Reval (Tallinn) before 1460” on avoimesti saatavilla.
Salmisella on laaja kokemus tiehistoriasta. Hänen matkansa Suomen maanteillä alkoi jo opiskelijana, jolloin hän toimi vuosina 1989–2004 sekä osa-aikaisena että päätoimisena tutkijana silloisen Tielaitoksen Tiemuseon, seutukaavaliittojen, ja alueellisten museoiden rahoittamissa historiallista tiestöä koskevissa selvitys- ja inventointiprojekteissa. Niistä tärkeimmät olivat Suuren Postitien mantereen puoleisen osan maastoinventointi Varsinais-Suomessa 1989, Suuren Rantatien linjauksen maastoinventointi ja tutkimus 1991 (Yhdessä Anitta Lehtosen, Jaakko Masosen ja Mika Hakkaraisen kanssa), Huovintien kartta- ja arkistoselvitys Satakunnassa 1992 sekä Pohjanmaan keski- ja uuden ajan alun tiestöä koskeva selvitys 2004 (yhdessä Raisa Toivon ja Timo Haaviston kanssa). Hän on tutkinut ja kirjoittanut maanteistä ja liikenteestä myös Kokemäen ja Harjavallan historiassa (Joki ja sen väki I, 2007) sekä Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiajan historiassa 2013. Tarkemmat tiedot Salmisen julkaisuista ja hankkeista löytyvät Tampereen yliopiston tutkimusportaalista.
Teiden tutkimus on jo yli 30 vuoden ajan kiehtonut Salmista, koska se avaa olennaisia ja yllättäviäkin näkökulmia yhteiskunnan, talouden, ympäristön sekä ihmisen toiminnan ulottuvuuksiin. Maantiet (r. landsväg, eli maakunnan talonpoikien, ”maan” ylläpitämä valtatie) ja kulkureitit ovat paitsi osa liikkumisen, kuljettamisen ja liikenteen historiaa, myös keskeinen osa yksilöiden, yhteisöiden ja mahdin taloudellista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Keski- ja uuden ajan tiet ja reitit muodostivat verkoston, jossa tietoja ja hyödykkeitä kuljetettiin ja vaihdettiin. Keskiaikaisista laeista lähtien tie oli sekä ylläpidetty rakenne että lain suojaama julkisen rauhan piiriin kuulunut tila, jossa matkalla olo loi tien käyttäjälle monenlaisia merkityksiä. Suomessa ja pohjoisen Itämeren alueella olennainen osa kuljetuksista ja nopeista yhteyksistä hoidettiin vanhastaan talvisin, jolloin talviteiden reitit saattoivat poiketa huomattavasti sulan ajan liikenneverkosta. Valtaan, verkostoon ja vuodenaikaisvaihteluihin Salminen keskittyy myös Viabundus Suomi -hankkeessa.
Jenni Lares on sosiaali- ja kulttuurihistoriallisesti suuntautunut keski- ja uuden ajan alun tutkija Tampereen yliopistossa. Hänen vuonna 2020 valmistunut väitöskirjansa ”Alkoholinkäytön sosiaaliset merkitykset 1600-luvun länsisuomalaisessa maaseutuyhteisössä” on avoimesti saatavilla. Väitöskirjassaan Lares tutki sitä, mitä merkityksiä alkoholinkäytölle annettiin sekä missä tilanteissa ja keiden kanssa alkoholia käytettiin. Tutkimuksessaan Lares nosti esille alkoholin merkitystä arjessa ja juhlassa tapahtuvalle seurustelulle, yhdessäololle ja yhteisön muodostamiselle.
Väitöksen jälkeen Lares on tutkinut historian käyttöä peleissä sekä henkilöhistoriaa uuden ajan alun tutkimuksen työkaluna. Hänellä on kokemusta myös museoalalta, ja väitöksensä aikaan hän työskenteli tutkijana Museokeskus Vapriikissa Tampereella keskiajan ritareita käsitelleen näyttelyn parissa. Laresta kiinnostavat historiassa erityisesti arkielämän ja juhlan historia sekä menneisyyden ihmistä lähelle tulevat näkökulmat, joita hän mielellään tuo esiin myös suurelle yleisölle.
Viabundus Suomi -hankkeessa Lares koostaa liikennereittejä ja sen kiintopisteitä käsittelevän paikkatietokannan yhdessä väitöskirjatutkija Katrina Virtasen kanssa. Lisäksi hän tutkii kestikievareita osana liikennejärjestelmää ja liikkumisen käytäntöjä. Kestikievareita käsittelevällä aineistolla on mahdollista päästä lähemmäs matkanteon käytäntöjä sekä matkantekijöiden kokemuksia, unohtamatta matkalla nautittua olutta ja 1600-luvulla yleistynyttä paloviinaa. Lares työskentelee hankkeessa vuosina 2023-2024.
Katrina Virtanen on väitöskirjatutkija Turun yliopiston maisemantutkimuksessa, jossa hänen tutkimusaiheenaan on kokemuksellinen ja kulttuurinen paikkatieto. Katrina kytkee tutkimusaiheensa Viabundus Suomi 1350–1650 -hankkeeseen, missä hän työskentelee projektitutkijana vuosina 2023–2024. Katrina vastaa hankkeessa yhdessä tutkijatohtori Jenni Lareksen kanssa liikennereittien ja niiden varrella sijaitsevien kiintopisteiden (kuten kaupungit, kestikievarit ja postitalot) sijaintien selvittämisestä. Katrinan vastuulla on koota tiedoista paikkatietokanta ja viedä ne Viabundus-karttaliittymään.
Henkilökohtaisia kokemuksia, tuntemuksia tai esimerkiksi kulttuurisia ilmiöitä yhdistetään tieteellisessä tutkimuksessa yhä enemmän paikkatietoon. Katrinan tavoitteena on sekä Viabundus-hankkeessa että väitöskirjassaan tarkastella muun muassa sitä, voiko tiellä liikkumiseen liittyviä kokemuksia, muistoja ja esille nousevia kulttuurisia ilmiöitä tutkia paikkatiedon avulla ja mitä tiedolle tapahtuu paikkatietoprosessissa.
Katrina on aikaisemmin hyödyntänyt historiallista paikkatietoa esimerkiksi pro gradu- tutkielmassaan, jossa hän tarkasteli maisemahistoriallisen inventointimenetelmän täydentämistä avoimen paikkatiedon ja droonikuvauksen avulla. Osallistuvaa paikkatietoa Katrina on hyödyntänyt työskennellessään Turun yliopiston maisemantutkimuksen Kulttuurisuunnistelu-hankkeessa, jossa tehtiin kulttuurikartoitus kahteen porilaiseen lähiöön. Viabundus-hankkeessa hän käyttää historiallisen ja kokemuksellisen paikkatiedon menetelmiä, joita yhdistelemällä päästään lähelle tiestön historian niin fyysisiä kuin näkymättömiäkin piirteitä.
Tutkijoiden työtä ohjaa Viabundus Suomi -hankkeen johtoryhmä, ja hankkeessa on mukana myös lukuisia yhteistyökumppaneita. Tutkijoiden, johtoryhmän ja yhteistyökumppaneiden yhteystiedot löytyvät Ihmiset-sivulta.