Viabundus Suomi 1350-1650 -hanke teki keväällä 2024 kurssiyhteistyötä Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman järjestämällä Kulttuuriympäristökasvatuksen kurssilla. Kurssilla tutustuttiin Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tielinjauksiin ja etappipaikkoihin vierailijaluennoilla sekä Satakuntaan suuntautuneilla kenttäretkillä. Opiskelijat kirjoittivat tutkimushankkeen teemoista blogi- tai sanomalehtikirjoituksia, joihin he hakivat tietoja mm. kirjallisuudesta ja vanhoista kartoista. Lisäksi he tarjosivat kirjoituksiaan eri julkaisualustoille. Näin opiskelijat pääsivät tutustumaan kulttuuriympäristökasvatuksen teoreettisiin lähtökohtiin sekä käytännön toteutuksiin.
Julkaisemme loppuvuoden aikana opiskelijoiden tuotantoa blogissamme ja somekanavillamme.
Kustaa was here – Kuninkaanlähde Köyliössä
Kuninkaanlähde on Säkylässä, Köyliön Kankaanpään kylässä, asutuksen keskellä sijaitseva lähde. Se on pinta-alaltaan 1,4 hehtaaria, mikä tekee siitä yhden Suomen suurimmista lähteistä ja vuorokaudessa siitä purkautuu arviolta noin 3 500 – 4 000 m³ vettä. Lähteen laskujoen varrella on ollut useita vesimyllyjä, joista yhtä on pidetty kunnossa ja se on yhä paikallaan. Kuninkaanlähteen, ja koko Köyliön historiaan liittyy paljon tarinoita, jotka ovat merkittäviä koko Suomen historian kannalta. Nämä tarinat ovat muodostuneet suurelta osin suullisesta perimätiedosta, eli niitä ei ole kirjoitettu talteen niiden syntyessä. Nykyään Kuninkaanlähteen rannalla on muistomerkki, jossa kerrotaan lähteen historiasta.
Lähteellä on uskottu olevan parantavia vaikutuksia. Tämä on ollut yleinen uskomus monien lähteiden kohdalla. Tämän uskomuksen vuoksi myös Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähteen vesi on pyhitetty 18.6.2000 Pyhän Henrikin messupäivänä Ortodoksikirkon arkkipiispa, metropoliitta Leon toimesta.
Lähde on saanut nimensä Kuningas Kustaa III:n mukaan hänen vieraillessa lähteellä juhannuksena 24. kesäkuuta vuonna 1775. Kustaa III oli saapumassa Köyliön Kankaanpäähän tarkastamaan siellä toimineen rykmentin harjoituksia. Matka kulki vanhaa kauppatietä pitkin, jonka varrella Köyliö sijaitsi. Reitillä sijaitseva Ilmijärvi toimi viihtyisänä levähdyspaikkana, jonne seurue asettui ruokailemaan nykyään Kuninkaan mäntynä tunnetun männyn juurelle. Tauon jälkeen matka pääsi jatkumaan Kankaanpään kylään. Perille päästyään Kuningas yöpyi Pryhdin Rustitilalla Kuninkaanlähteen lähettyvillä, ja seuraavana päivänä kuninkaan sekä hänen seurueensa matka jatkui kohti Turkua. Kuninkaan vierailu on Kankaanpään kylälle suuri ylpeyden aihe.
Kuninkaan vierailuun liittyy myös traaginen tarina. Kerrotaan, että kuninkaalliset henkivartijat Arns Gabriel Grüner ja Stierneld kiinnostuivat samasta nuoresta naisesta ja kilpailu tämän suosiosta johti ankaraan riitaan kaksikon välillä. Riita kärjistyi kaksintaisteluksi ja se päättyi siihen, että 24-vuotias Grüner sai kuolettavan miekaniskun rintaansa ja menehtyi. Hänet tappanut henkivartija Stierneld karkoitettiin tekonsa vuoksi Venäjälle. Grüner haudattiin Köyliön kirkon alle ja hänen miekkaansa säilytetään muistona kirkossa. Grünerin hauta löydettiin viiden muun vainajan kanssa lattian alta vuonna 2015 tehdyn remontin yhteydessä. Myöhemmin vainajat siirrettiin kirkon pihalle oman muistomerkin alle.
1600-luvulla.
Kuninkaanlähteen ympärillä on harjoitettu muun muassa tervanpolttoa kuningas Kustaa III vierailusta lähtien ja se lopetettiin 1919. Merkkejä tästä on edelleen nähtävissä lähteen ympäristössä. Lähteellä on ollut lisäksi erilaisia ongelmia, joita on jälikikäteen yritetty korjata. Kerran piisamit kaivoivat aukon lähteen penkereeseen ja lähde tyhjeni kokonaan lähes vuodeksi. Lähteessä on myös esimerkiksi päässyt kasvamaan vesiruttoa, jonka vuoksi se on joinakin kesinä kasvanut umpeen. Lähde onnistuttiin puhdistamaan vuonna 2015 ja tämän puhdistuksen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus valitsi valtakunnalliseksi Vuoden maisemateoksi. Kuninkaanlähde on nimitetty valtakunnallisesti merkittäväksi kansallismaisemaksi.
Maa- ja kotitalousnaisten tekemä video Köyliöjärven kulttuurimaisema – Maisemakuvia ennen ja nyt, jossa näkökulmia maiseman muutoksesta sekä sen merkityksestä Kuninkaanlähteellä.
Kirjoittajat: Pinja Kilpinen, Maria Pilpola, Helmi Veramo
Lähteet:
Päätös Nro 24/2014/2. 25.2.2014. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Arkistoitu 16.4.2016.
Wayback Machine. Viitattu 29.4.2024.
Salminen, V. 1969, Köyliön pitäjän historia. Oy Länsi-Suomen kirjapaino Rauma.
Pentinen Ella, Lähde on pyhä paikka, Villivesi.. Viitattu 29.4.2024:
Kuninkaanlähteen Muistomerkki
Hautoja Köyliön kirkon lattian alla: silkkimyssyjä ja polvisukkia. Kalmistopiiri. Viitattu 29.4.2024
Y.R.19.08.1939, Satakunnan Kansa nro 189. Viitattu 29.4.2024
Kuninkaanlähteen kunnostus vuoden maisemateko. 9.11.2015. Maaseudun Tulevaisuus.
Viitattu 29.4.2024.
Kuvalinkit:
Urjanhai, Kuninkaanlähde Köyliössä, muistokivi elokuussa 2017. Wikimedia commons.
Jyväskylän yliopisto, Köyliön Ja Loimaan Raja. 1600.
