Viabundus Suomi 1350-1650 -hanke teki keväällä 2024 kurssiyhteistyötä Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman järjestämällä Kulttuuriympäristökasvatuksen kurssilla. Kurssilla tutustuttiin Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tielinjauksiin ja etappipaikkoihin vierailijaluennoilla sekä Satakuntaan suuntautuneilla kenttäretkillä. Opiskelijat kirjoittivat tutkimushankkeen teemoista blogi- tai sanomalehtikirjoituksia, joihin he hakivat tietoja mm. kirjallisuudesta ja vanhoista kartoista. Lisäksi he tarjosivat kirjoituksiaan eri julkaisualustoille. Näin opiskelijat pääsivät tutustumaan kulttuuriympäristökasvatuksen teoreettisiin lähtökohtiin sekä käytännön toteutuksiin.
Julkaisemme loppuvuoden aikana opiskelijoiden tuotantoa blogissamme ja somekanavillamme.
Ulvilassa sijaitseva Liikistö on niitä paikkoja, jotka päällepäin näyttävät vain yhdeltä tuhansista kaupunkien omistamista metsä- ja virkistäytymisalueista. Jos sitä kuitenkin intoutuu tarkastelemaan hieman pidempään, saattaa huomata, että Liikistön historia lähtee kerrostumaan varhaiskeskiajalta saakka.
Jääkauden jälkeen Ulvilan alue oli vielä meren peitossa. Korkeimmat kohdat nousivat vedenpinnan yläpuolelle noin 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Sitä mukaan, kun uutta maata paljastui, siirtyivät ihmiset kohti Kokemäenjoen alajuoksua, muun muassa Ulvilan Liikistöön.
Liikistön alue sijaitsi varhaiskeskiajalla saarella, mutta nykyään Liikistö on metsittynyt kumpare. Alueelle on sijoittunut sekä varhainen satama, hautausmaa, kauppapaikka, että myös Ulvilan ensimmäinen kirkko. Alueella on tehty kaivauksia, joiden aikana paikalta on löytynyt muun muassa runsaasti hautoja. Paikalta on löytynyt myös rakennuksen jäänteitä, jotka on tulkittu varhaisen, kesken jääneen kivikirkon kivijalaksi. Kivikirkkoa ennen paikalla olisi sijainnut puukirkko. Liikistön hautausmaata on rajannut kivinen aita, joka on edelleen osittain näkyvissä. Saarta reunusti joelle päin rakennettu suojavarustus, ja Liikistössä sijaitseva kivistä muodostuva kaari on tulkittu muinaisiksi käräjäkiviksi.
Hautalöydöt viittaavat siihen, että Liikistö on toiminut kristillisenä hautausmaana jo 1200-luvulla ja mahdollisesti jopa 1400-luvulle saakka.
Kauppapaikkana Liikistöön on saapunut ainakin 1200-luvulla Gotlannista saksalaissukuisia kauppiaita, ja tästä konkreettisena todisteena on paikalta löydetyt 1200-luvun gotlantilaiset rahat. Maan kohoamisesta, eli joen madaltumisesta johtuen toiminta Liikistössä loppui, sillä vesireitistä oli tullut liian matala kauppa-aluksille. Samasta syystä myös kivikirkko rakennettiin nykyiselle paikalleen, ja toiminta siirtyi Ulvilan keskiaikaisen kaupungin alueelle. Rahalöytöjen perusteella Liikistössä on saattanut olla kuitenkin kaupankäyntiä vielä 1400-luvulla.
Liikistö, kuten monet muutkin suomalaiset paikannimet, kuulostaa ehkä hieman omituiselta, mutta sille on erittäin hyvä ja yksinkertainen selitys. Ruotsinkielinen termi lik-ö kääntyy sujuvasti ruumissaareksi.
Teksti: Luca Peltomaa