Olet tainnut kuulla tarinan piispa Henrikistä ja Lallista? Piispa Henrikin legenda on suomalainen kansanruno. Piispa Henrik oli ensimmäisellä ristiretkellään Suomessa. Matkallaan hän poikkesi Köyliössä Lalli-nimisen talonpojan taloon pyytämään ruokatarpeita. Lalli oli poissa ja vaimo Kerttu antoi nyrpeänä tarvikkeita maksua vastaan. Lallin tultua kotiin, valehteli Kerttu piispan ottaneen tarvikkeet ilmaiseksi. Lalli suuttui, lähti piispan perään ja tappoi hänet Köyliönjärven jäällä.
Piispan matka Köyliöön on kulkenut vanhaa keskiaikaista reittiä. Surmavirteen on kirjoitettu maantieteellisiä kohteita sekä talvitiestä, joka on ollut rautakaudella mahdollinen reitti Kepolasta Köyliönsaaren kautta Tuohiniemeen.
Vanhoissa kartoissa Köyliön nimi saattaa olla kyrillisillä kirjaimilla Keyлie (л = l), saksaksi Kiulå tai ruotsiksi Kjulo. Tämä vanha kartta on Maanmittaushallituksen uudistusarkistosta.
Köyliönjärven Köyliönsaaressa sijaitsee Köyliönkartano. Se tunnetaan myös nimellä Vanhakartano. Lallin talon sijainti on yhdistetty Köyliönsaareen, jossa on sijainnut talonpojan omistama iso talo. Se siirtyi kirkon omistukseen ja myöhemmin kuninkaankartanoksi. Saarelta ei ole löydetty jäänteitä Lallin asumuksesta ja muutkin vanhemmat keskiaikaiset rakennukset ovat tuhoutuneet.
Kartanon mailla on Lallin kellari, jonka oletetaan olevan 1500-luvulta.
Nyt on sinun vuorosi toimia tutkijana: tarkastele vanhoja reittejä kartoista ja pohdi miten ennen matkattiin. Voit kuvata piirtäen talonpoikia (tai Lallin) ja muita henkilöitä kulkemassa vanhoja reittejä talvella jäätietä tai kesällä veneellä Köyliönsaareen kartanolle. Teitä kuljettiin jalan, suksilla, ratsain tai kiesillä. Millä muilla tavoilla on voitu kulkea? Keitä kulkijat ovat olleet?
Millainen matkan kohde Köyliönkartano olisi voinut olla? Tutki keskiaikaisia asumuksia ja piirrä Köyliönkartano sellaisena, kuin ajattelet sen olleen. Muista, että kartanon mailla on yhä Lallin kellari: millaisia salaisuuksia siellä on?
Materiaalia:
Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt
https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=87
Kirkkosaari ja Lallin kellari:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkosaari_(K%C3%B6yli%C3%B6nj%C3%A4rvi)
Maakirjakartta v. 1688:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6014495078&aineistoId=2510444505
Vanhat kartat
venäjänkielinen kartta 1902, suomenkieliset kartat 1962, 1978 ja 1985
https://vanhatkartat.fi/#12/61.11562/22.30967
Salminen T., 1993. Huovintie Satakunnassa. Oripään ja Ulvilan välise keskiaikaisen maantien linjaus ja sen muutokset uudella ajalla. Satakuntaliitto, Tielaitos. Sarja A:210. Tiemuseon raportteja 4/1993.
Suomen keskiajan ja uuden ajan alun liikennereittien avoin paikkatietokanta ja digitaalinen kartasto: Viabundus Suomi 1350-1650 https://projects.tuni.fi/viabundus-suomi/
Keskiaikaiset asumukset:
https://mullanalta.blogspot.com/2020/01/miten-keskiajan-suomalainen-asui.html
https://www.youtube.com/watch?v=I6XmqBSa_zk&feature=shared (Kansallismuseon savupirtti virtuaalisesti)
Ahl, E. (2007). Henrik, kirves ja Lalli? Sata vuotta arkeologiaa Köyliössä. Suomen Museo-Finskt
Museum, 113, 138–149. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/128768
Hetemaa A., Hollmén R. & Toivanen J. 2003. Suomen keskiaika. Otava, Keuruu.
Heikkilä, T. 2005. Pyhän Henrikin legenda. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1039. Karisto,
Hämeenlinna.
Piispa Henrikin surmanvirsi: