Viabundus Suomi 1350-1650 -hanke teki keväällä 2024 kurssiyhteistyötä Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman järjestämällä Kulttuuriympäristökasvatuksen kurssilla. Kurssilla tutustuttiin Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tielinjauksiin ja etappipaikkoihin vierailijaluennoilla sekä Satakuntaan suuntautuneilla kenttäretkillä. Opiskelijat kirjoittivat tutkimushankkeen teemoista blogi- tai sanomalehtikirjoituksia, joihin he hakivat tietoja mm. kirjallisuudesta ja vanhoista kartoista. Lisäksi he tarjosivat kirjoituksiaan eri julkaisualustoille. Näin opiskelijat pääsivät tutustumaan kulttuuriympäristökasvatuksen teoreettisiin lähtökohtiin sekä käytännön toteutuksiin.
Julkaisemme loppuvuoden aikana opiskelijoiden tuotantoa blogissamme ja somekanavillamme.
Eura on tunnettu monista historiallisista paikoistaan ja merkittävistä rakennuksistaan, kuten esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemat talot, Kauttuan Ruukinpuisto, Luistarin rautakautinen kalmisto sekä Käräjänmäki käräjäkivineen. Nämä toistuvat ja nousevat usein esille puhuttaessa Euran historiassa, mutta harmillisesti niiden varjoon jää yksi historiallisesti merkittävä alue: Euran Sorkkisten kylä. Sorkkisten kylä on varmasti nimeltä jokaiselle paikalliselle tuttu, mutta miten tuttu on sen sisälleen kätkemät merkit historiasta?
Sorkkinen on kylä Eurassa, jopa seudun suurimpia kyliä, joissa asutusta on ollut mahdollisesti jo rautakaudella. Alueella sijaitsee alkuperäinen kylätontti sekä vanha tie, joka kulkee vielä nykyäänkin Knuutilantien kohdilla, jonka luoteispuolella osa kylätontista sijaitsee.
Sorkkisten kylä kätkee sisälleen useamman aikakauden aarteita aina varhaiselta rautakaudelta lähtien. Kylä sijaitsee Pappilan, Euran kirkonkylän, Kiukaisten ja Kokemäen kaupungin rajaamalla alueella ja kuuluu Kuurnamäen osalta Euran keskustaajamaan. Alue on laaja ja asutusta sielä on ollut useita satoja vuosia, jopa rautakaudelta lähtien. Sorkkisten kylän sijainti on pysynyt saman pääkyläraitin varrella keskiajalta aina nykypäivään asti ja maatalot ovat sijainneet tien ja Eurajoen välisellä alueella. Alueella on myös alkuperäinen kylätontti, josta varhaisin karttatieto on peräisin jopa vuodelta 1699 ja asutusta tontilla on ollut jatkuvasti aina keskiajalta saakka – mutta viitteitä löytyy suuntaan, jossa asutus olisi muiden Euran kylien tapaan peräisin jo rautakauden lopulta.
Suomen asutus 1560-luvulla -luettelo kertoo Sorkkisten alueella olleen 17 tilaa ja vielä 1600-luvulla näistä kylistä tunnetaan ainakin kymmenen. Myös varhaisimman karttatiedon perusteella Sorkkisten kylään on aikanaan kuulunut kahdeksan maataloa. Alueen tiloja ovat olleet mm. Anttila, Björni, Katila, Knuutila, Krouvila, Lamppu, Nahi, Rynkä, Suni, Tasku sekä Teikko.
Kyläpalo aloitti muutoksen Sorkkisten kylän rakenteessa kohti nykypäivää
1800-luvulla Sorkkisten kylä tuhoutui lähes kokonaan kyläpalossa, jonka myötä tilojen omistuksissa tapahtui muutoksia ja perinteinen ryhmäkylä rupesi rakoilemaan. Vanhaa keskiaikaista miljöötä on kuitenkin säilynyt nykypäivään asti, lisänään eri vuosisatojen rakennuksia, joen perkuuta ja uusia suuria maataloja tiluksineen sekä eri aikoina rakennettuja rakennuksia, kuten 1900-luvun koulurakennus. Alkuperäisen kylätontin sekä vanhan tienpaikan lisäksi alueella on säilynyt myös Lauhianmäen hautausmaa kalmistoineen, joka ajoittuu myöhäiselle rautakaudelle.
Sorkkisten kylä on keskiaikainen kylä Eurassa, joka on ollut kiinteästi mukana Euran kirkollisessa kehityksessä, sillä sijainti on ollut aina lähellä Euran kirkkoa ja vanhat perimätiedot puoltavat kertomusta, että Henrikin saarnatalo olisi sijainnut aikanaan Sorkkisissa ennen kyläpaloa. Sorkkisissa joen perkuu puolestaan tuli ajankohtaiseksi, kun keväiset ja syksyiset tulvat olivat jatkuva haitta viljelijöille. Eurajoen perkaaminen aloitettiin 1800-luvun alkupuolella ja vasta lähes sata vuotta myöhemmin perkuutyö saatiin päätökseen. Vielä nykyäänkin perkuu on jättänyt jälkensä Eurajokeen, jonka uima kulkee syvemmällä ja joki on kapeampi mitä vanhoista kartoista pystytään näkemään. 1900-luvun alkupuolella Sorkkisiin tuli myös pysäkki junaradan varrelle, joka kulki Kiukaisista Pyhäjärven rantaan. Näiden lisäksi Euran aiempi kunnantalo sijaitsi Sorkkisissa aina vuoteen 1964 saakka.
Julkisiin rakennuksiin, jotka Sorkkisten kylän alueella sijatisevat lukeutuvat mm. 1900-luvulla rakennettu koulurakennus, Euran entinen osuusmeijeri 1800-luvun lopulta ja työnäentalo Onnela vuosilta 1905 sekä 1912 – Onnelan ulkoasua on kuitenkin muutettu vielä myöhemminkin, mutta uudistettiin 1990-luvulla entisenlaiseksi. Rakennukset ovat pysyneet merkkeinä Sorkkisten alueen rakentamisesta ja tuovat nykypäivänäkin tuulahduksen menneestä ajasta omilta paikoiltaan.
Vakaa maalaismiljöö historiasta lähtien
Nykypäivänä Sorkkisten kylä on pitänyt asemansa hyvin maalaismiljöönä, jossa maatilat ja niiden viljelymaat ovat yhä kylän asukkaiden elinkeinona – parhaimmillaan tietyt suvut ovat asuneet tiloillaan useamman sukupolven ajan aina tähän päivään saakka. Sorkkisten kylän alue onkin pysynyt suurten tilojen hallussa, pitäen yllä maatalouskulttuuria ja harjoittaen elinkeinona viljelyä.
Euran Sorkkisten kylä on säilyttänyt jälkiä menneistä ajoista, useilta eri vuosisadoilta ja -tuhansilta. Kulttuurillisesti ja alueen historiallisesti merkittävät paikat ovat sulautuneet alueen nykypäiväiseen ilmeeseen sulavasti, kuitenkin ollen selvästi havaittavissa ja menneiden aikojen jälkiä kunnioittaen sekä ylläpitäen. Sorkkisten kylä on Euran historian kannalta hieman vieraampi alueena kuin monet muut, mutta historiallisen sisällön ja merkittävyyden puolesta se yltää aivan samalle tasolle kuin Euran muukin historia.
Kuvat: Sorkkisten kylän alkuperäistä kylätonttia sekä vanhaa tietä, joka kulkee nykyisen Knuutilantien kohdalta, ylittäen Eurajoen. Kartat 1699 ja nykypäivänä.