Suomalainen Tiedeakatemia on julkaissut tiiviin tutkimuspohjaisen tietokoosteen Vähän valtaa vaikuttaa, joka käsittelee nuorten yhteiskunnallista osallistumista.
Tietokooste on tuotettu kerran hallituskaudessa laadittavan valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toisen osan valmistelua varten. Selonteon erityisenä teemana on nuoret.
Tietokoosteen laatineiden tutkijoiden keskeinen viesti päättäjille on, että nuorten vaikuttamisen kipukohta on määritellä, kenellä suomalaisessa yhteiskunnassa on velvollisuus kuunnella nuoria pelkän ”osallistamisen” sijaan.
Nuoret ovat ennätyksellisen kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. He kuitenkin kokevat poliittisen järjestelmän etäiseksi ja omat vaikuttamisen mahdollisuutensa heikoiksi.
Aikuisyhteiskunnan kiinnostus nuorten poliittista toimintaa kohtaan on ollut vahvaa 1990-luvun alusta lähtien, ja osallisuutta on pyritty vahvistamaan sekä lakisääteisesti että erilaisilla ohjelmilla ja hankkeilla. Virallisten osallisuusrakenteiden olemassaolo ei kuitenkaan takaa nuorten osallistumista, eikä sitä että nuorten näkemyksillä olisi aitoa painoarvoa.
Aikuisyhteiskunta kontrolloi nuorten osallistumisen tapoja ja aiheita. Nuoria kuullaan vain teemoissa, joita aikuiset pitävät “nuorten asioina”, ja laajemmat poliittiset kysymykset – kuten ilmasto, talous ja eriarvoisuus – rajataan pois. Nuorten odotetaan osallistuvan juuri aikuisyhteiskunnan määrittelemällä tavalla, mikä sulkee ulos nuorten omaehtoisen osallistumisen ja vaikuttamispyrkimykset.
Tietokoosteessa todetaan, että nuorten luottamuksessa tulevaisuuteen on tapahtunut selvä pudotus. Myös nuorten usko omiin kykyihin yhteiskunnallisina toimijoina on heikolla tasolla. Nuorten osallistuminen polarisoituu, ja eniten osallistuvat hyväosaiset nuoret.
Osallistuminen on siirtynyt digitaalisille ja sosiaalisen median alustoille, joissa osallistumisen mahdollisuudet eriytyvät nuorten digitaalisten taitojen ja mahdollisuuksien perusteella. Digitaalisten kanavien merkitystä nuorten osallistumiselle tulisikin ymmärtää paremmin. Lisäksi nuorille tarkoitetut digitaaliset vaikuttamisen alustat vaativat pitkäjänteistä kehittämistä jatkuvien uusien alustojen perustamisen sijaan.
Nuorten osallistumismahdollisuuksien eriarvoisuutta tuotetaan myös rakenteellisesti esimerkiksi koulutusjärjestelmässä. Maahanmuuttotaustaiset nuoret tai ammatillisten oppilaitosten opiskelijat eivät aina koe olevansa yhdenvertaisessa asemassa muiden nuorten kanssa osallistuakseen poliittisesti – eikä heitä myöskään nähdä aktiivisina ja osallistuvina kansalaisina, joiden mielipiteiden esille saamista pyrittäisiin vahvistamaan.
Vähän valtaa vaikuttaa: Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja osallisuus -tietokooste toteutettiin valtioneuvoston kanslian pyynnöstä. Kirjoittamiseen osallistui viisi eri alojen tutkijaa: Jenni Kallio, tutkijatohtori/Tampereen yliopisto, Under Pressure -tutkimus, Tomi Kiilakoski, vastaava tutkija/Nuorisotutkimusseura, Anuleena Kimanen, yliopistonlehtori/Turun yliopisto, Reetta Mietola, yliopistotutkija/Helsingin yliopisto ja Niina Sormanen, tutkijatohtori/Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto.
Tietokooste: Vähän valtaa vaikuttaa: Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja osallisuus on luettavissa Suomalaisen Tiedeakatemian internetsivuilla.