Tällä sivulla esitellään tutkimusprojektissa sekä tilastollisessa työn tutkimuksessa esiintyviä käsitteitä.
Pirstoutuvatko työurat -tutkimusprojektin käsitteitä
Digitalisaatio
Digitalisaatiolla viitataan prosessiin, jossa tunnistimien ja kääntämiseen tarkoitettujen
välineiden avulla muutetaan fyysistä tuotantoa digitaaliseksi informaatioksi tai toisin päin. Digitalisaatio tarkoittaa siis tiedon tallentamista, siirtämistä ja käsittelyä esimerkiksi tietokoneiden ymmärtämässä muodossa, mutta käsitteellä viitataan myös laajemmin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muutosprosessiin, joka on seurausta tieto- ja viestintäteknologian kehityksestä.
ICT
ICT (information and communication technology) eli suomeksi informaatio- ja
viestintäteknologia on sateenkaaritermi eri medioille, jotka käyttävät kommunikaatioon informaatiota. Esimerkiksi ICT voi viitata tietokoneiden, internetin tai televisiolähetysten tiedon välittämiseen käytettävään teknologiaan.
Innovaatio
Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai
palvelu), yrityksen käyttöön ottama uusi tai olennaisesti parannettu prosessi, yrityksen käyttöön ottama uusi markkinointimenetelmä tai yrityksen käyttöön ottama uusi organisatorinen menetelmä liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Innovaation (tuotteen, prosessin, markkinointimenetelmän tai organisatorisen menetelmä) on oltava uusi kyseisen yrityksen kannalta. Innovaation kehittäjä voi olla kyseinen yritys tai muut yritykset tai organisaatiot.
Koulutusaste
Tilastokeskuksen väestönmuutostilastossa käytetään kuutta koulutusasteluokkaa: perusastetta,
keskiastetta, alinta korkea-astetta, alempaa ja ylempää korkeakouluastetta ja tutkijakoulutusastetta. Koulutusasteen mittaaminen perustuu koulutusaikaan. Perusaste on esimerkiksi peruskoulu 9 vuotta, keskiaste on ylioppilastutkinto tai ammattillinen tutkinto (1-3 v.), alempi korkeakouluaste on ammattikorkeakoulututkinto (n. 3-4 v. keskiasteen jälkeen) ja ylempi esimerkiksi maisterin tutkinnot (n. 5-6 v. keskiasteen jälkeen)
Poikittaistutkimus
Poikittaistutkimukseksi kutsutaan tutkimusstrategiaa, jossa tarkoituksena on tutkia
kohdetta tai ilmiötä laaja-alaisesti tiettynä ajankohtana. Poikittaistutkimuksessa ei olla ensisijaisesti kiinnostuneita muutoksesta, vaan tilanteista ja samantapaisten ilmiöiden ilmenemismuodoista valittuna ajankohtana. Tutkimus kohdistuu siihen, miten ilmiö läpäisee erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia ympäristöjä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi tiettynä ajankohta tehdyt kyselytutkimukset ja haastattelututkimukset ovat poikittaistutkimuksia.
Pitkittäistutkimus
Pitkittäistutkimukseksi kutsutaan tutkimusstrategiaa, jossa tarkoituksena on tutkia muutosta
ja kehittymistä pitkän aikavälin, jopa vuosikymmenten, kuluessa. Strategia perustuu saman tutkimuskohteen seuraamiseen, muutosten havaitsemiseen ja esimerkiksi muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden ja muutosten aikaansaamien seurausten analysoimiseen. Pitkittäistutkimuksesta voidaan hahmottaa monia erilaisia tyyppejä (kuten paneeli-, trendi- ja kohorttitutkimus) ja pitkittäistutkimusaineistoja voidaan tarkastella erilaisten analyysimenetelmien avulla.
Teknologia
Yleisellä tasolla ja materiaalisesta näkökulmasta teknologialla tarkoitetaan työkaluja ja
metodeja, joiden avulla suoritetaan taloudellisten panostusten yhdistämistä ja muuttamista tuloksiksi eli tuotteiksi ja palveluiksi, joita ihmiset haluavat.
Työn automaatio
Ihmistyövoiman korvaaminen koneellisella työllä valmistus- ja jakeluprosessissa.
Työn polarisaatio
Vaativat asiantuntijatehtävät ja matalan palkan palvelut yleistyvät toimihenkilötehtävien kustannuksella. Ylimpien ja alimpien tuloluokkien suhteelliset osuudet kasvavat länsimaissa, kun taas kehittyvissä maissa kasvavat keskituloisten osuudet.
Työura
Pirstoutuvatko työurat -tutkimuksessa työuraa määritellään työikäisen henkilön pääasiallisen toiminnan statusten perusteella, toisin sanoen statusten jatkuvuutena ja vaihteluina pitkittäisseurannassa. Arvioimme henkilön pääasiallisen toiminnan jaksoja opinnoissa, työssä, työttömänä, eläkkeellä tai muista syistä työvoiman ulkopuolella (mm. varusmiespalveluksessa, vanhempainvapaalla). Lisäämme tarkasteluun myös siirtymät toimialojen sisällä (työpaikan vaihdot) sekä välillä (ammatinvaihdot). Mitä enemmän henkilön uralla on erilaisia siirtymiä, sitä vaihtelevampi (ns. turbulentimpi) hänen uransa on. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että työura ”heikkenisi”. Siirtymät ovat myös normaali osa työmarkkinadynamiikkaa ja ne voivat olla vapaaehtoisia tai vastentahtoisia. Mikäli siirtymään statuksesta toiseen yhdistyy myönteinen tulokehitys, tulkitsemme siirtymän vapaaehtoiseksi (pl. siirtymä vanhuuseläkkeelle).
Työn tutkimuksen käsitteitä, Tilastokeskus
Työlllinen
Työllinen on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan henkilö, joka on tutkimusviikolla
tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.
Työtön
Työtön on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan henkilö, joka tutkimusviikolla on
työtä vailla ja on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.
Työvoima
Työvoimaan kuuluvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksissa kaikki ne 15-74-vuotiaat
henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä.
Työikäinen väestö
Työikäiseen väestöön lasketaan Tilastokeskuksen tutkimuksissa työvoima (työlliset +
työttömät) sekä työvoiman ulkopuolella olevat (ml. päätoimiset opiskelijat, vanhempainvapailla olevat ja varusmiehet)
Työllisyysaste
Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön
työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.
Työttömyysaste
Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja
työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
Työvoiman ulkopuolella olevat
Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä
tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat.
Piilotyötön
Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi
työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt.
Työn tekemisen muotoja, Tilastokeskus
Palkansaaja
Palkansaaja on henkilö, joka tekee ansiotyötä palkkaa tai palkkiota vastaan. Palkansaajat
luokitellaan edelleen työntekijöihin ja toimihenkilöihin.
Yrittäjä
Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla
vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.
Itsensätyöllistäjä
Tilastokeskuksen Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013 -tutkimuksessa käytetään käsitettä
”itsensätyöllistäjä” kokoavana terminä neljälle alaryhmälle: 1) yksinyrittäjät (pois lukien maatalousyrittäjät), 2) ammatinharjoittajat, 3) freelancerit ja 4) apurahansaajat.
Työsuhteen yleisimmät muodot, Tilastokeskus
Kokoaikainen työ
Kokoaikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä
päätyöpaikassaan kokoaikatyötä. Määritelmä ei perustu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn kokoaikaisuudesta.
Määräaikainen työ
Määräaikaisessa työsuhteessa olevaksi luetaan palkansaaja, jonka työsopimus on solmittu
määräajaksi, koeajaksi tai tietyn työn suorittamisen ajaksi.
Osa-aikainen työ
Osa-aikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä
päätyöpaikassaan osa-aikatyötä. Määritelmä ei perustu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa tuntirajoihin,
Lähteet
Chandler, Daniel & Munday, Rod (2016) A Dictionary of Media and Communication. Oxford: Oxford University Press
Fernández-Macías, Enrique (2018) Digital age Automation, digitisation and platforms: Implications for work and employment. Research report. Eurofound:
https://www.eurofound.europa.eu/publications/report/2018/automation-digitisation-and-platforms-implications-for-work-and-employment
Viitattu: 22.10.2018
Koistinen-Jokiniemi, Paula, Koskiniemi, Teemu, Lehtinen, Ilkka, Lindroos, Ville, Martikainen, Juha, Montonen, Satu, Savela, Olli &Tuomaala, Eljas (2017) Digitalisaatio ja BKT- Miten digitalisaatio näkyy tilastoissa?, Tilastokeskus
https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/digitalisaatio_bkt.pdf
Viitattu 15.10.2018
Menetelmäpolkuja humanisteille, Jyväskylän yliopisto (2015)
https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tutkimusstrategiat/pitkittaistutkimus
Viitattu 15.10.2018
Menetelmäpolkuja humanisteille, Jyväskylän yliopisto (2015)
https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tutkimusstrategiat/poikittaistutkimus
Viitattu 15.10.2018
Ojala, Satu (2017) Entä jos robotit eivät viekään työpaikkojamme?
Tilastokeskus. Käsitteet:
http://www.stat.fi/meta/kas/index.html
Viitattu: 22.10.2018
Tilastokeskus. Työvoimatutkimuksen käsitteet:
http://www.stat.fi/til/tyoolot/2013/tyoolot_2013_2014-11-26_laa_001_fi.html
Viitattu 15.10.2018.