STTK:n jäsenkyselyssä 2018 toivottiin työltä mielenkiintoisuutta ja vaihtelevuutta sekä varmuutta työpaikan säilymisestä
- Vastaajista 81 % oli kokopäivätyössä, 5 % osa-aikatyössä, työttömänä oli 3 % ja opiskelijoita 2 %. Äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla oli 3 % ja osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä 3 % vastaajista. 4 % vastaajista oli vuorotteluvapaalla, lomautettuna tai jostakin muusta syystä työelämän ulkopuolella, kuten esimerkiksi sairauslomalla.
- Pysyvässä työsuhteessa työskenteli 88 % vastaajista, määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa oli 12 %. Harjoittelussa tai kesätyössä oli alle prosentti vastaajista.
- Vastaajista puolet kertoi tekevänsä ylitöitä vähintään satunnaisesti, keskimäärin 3,8 tuntia viikossa. Vastaajista 83 % ilmoitti, että kaikki heidän tekemänsä ylityö korvataan työaikalain mukaisesti joko rahakorvauksena tai vapaa-aikakorvauksena.
- Vastaajien keskuudessa tavoitelluin asia työssä oli mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus. Lisäksi työpaikan pysyvyyttä ja varmuutta sekä hyvää palkka- ja ansiotasoa tavoiteltiin. Sen sijaan työn hyödyllisyys yhteiskunnalle, mahdollisuudet edetä työssä sekä työn helppous ja yksinkertaisuus eivät nousseet niin tavoitelluiksi tekijöiksi jäsenistön keskuudessa.
- Vastaajista jopa 82 % koki työnsä olevan henkisesti melko tai erittäin kuormittavaa, kun taas fyysisesti erittäin tai melko kuormittavana työtään piti vastaajista 39 %.
- Vastaajista enemmistö haluaisi sopia niin palkoista, lomista kuin työajoistakin työ- tai virkaehtosopimuksessa. Sopiminen työpaikkatasolla tai työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä ei saanut vastaajissa niin suurta kannatusta kuin muut sopimisen muodot.
- Suurin osa vastaajista kertoo (63 %), että työn ja yksityiselämän vaatimusten yhteensovittamisessa on vähintään jossain määrin ongelmia.
- Yli puolet (56 %) vastaajista koki työpaikkansa johdon luottavan alaisiinsa paljon tai melko paljon, samalla kun jopa 27 % näkee, että johto ei arvosta työntekijöitä lainkaan.
- Vastaajista 43 % koki, että heillä on paljon tai melko paljon vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään koskeviin järjestelyihin ja päätöksiin. Melko tai erittäin vähäiseksi vaikutusmahdollisuutensa arvioi 56 % vastaajista.
- Kyselyyn vastanneista 43 % koki työpaikoillaan edistettävän työssä jaksamista ja työhyvinvointia erittäin tai melko hyvin.
- Lähes kolme neljäsosaa koki työpaikkansa erittäin tai melko tasa-arvoiseksi, kun taas melko tai erittäin epätasa-arvoisella työpaikalla koki työskentelevänsä reilu neljännes vastaajista.
- Jäsenistö jakautui miltei kahtia työnantajan maksamaan tai järjestämään ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden ja koulukseen osallistumattomien kesken. Kuitenkin hieman suurempi osa kertoi, ettei ole osallistunut vuonna 2017 työnantajan järjestämään tai maksamaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutukseen osallistuneilla oli keskimäärin ollut 3 koulutuspäivää vuonna 2017.
- Omaehtoiseen ammatilliseen lisä- tai täydennyskoulutukseen oli suunnitellut hakeutuvansa 42 % vastaajista.
STTK:n Henkilöstönedustaja-barometri 2017 heijastelee vakautta työelämän rakenteissa
STTK tutki luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kokemusta työelämäsuhteista työpaikoilla henkilöstönedustajien barometrillä vuonna 2017. Tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että työelämän rakenteet ovat melko vakaita ja pysyviä, vaikka työvälineissä, työolosuhteissa ja työn tekemisen tavoissa tapahtuukin muutoksia. Työehtosopimuksia muokataan jatkuvasti aiempaa paremmin työelämän kehitystä vastaaviksi. Lähivuosikymmenten suurinta muutosta saa hakea vuoden 1990 alkaneesta taloudellisesta kriisistä, joka nosti yhteistoiminnan työpaikoilla uudelle tasolle. Sen jälkeen työnantajien ja henkilöstön edustajien väliset yhteistyösuhteet ovat pysyneet melko vakiintuneina. Näin barometrin tuottama informaatio heijastelee vakautta, joka työelämän rakenteissa on. Barometrin tulokset ovat luettavissa täällä ja uusi mittaus tehdään vielä tänä keväänä.
Lue lisää STTK:n selvitystyöstä ja eri ajankohtaisista teemoista: https://www.sttk.fi/files/category/selvitys/