Kirsi Niskala ja Leena Vainio (Omnia)
Luku- ja numerotaito sekä tieto- ja viestintätekniikkataidot ovat nyky-yhteiskunnassa perustaitoja. Ne ovat edellytys työelämään osallistumiselle ja perusta elinikäiselle oppimiselle.
Taito-ohjelman tavoitteena onkin, että ohjelmassa toteutettavissa ja rahoitettavissa hankkeissa pureudutaan asian ytimeen. Tavoitteena on, että kehitetään työhön ja työtaitoihin kytkeytyviä sekä koulutukseen pääsemiseen ja siellä pysymiseen kytkeytyviä toimintamalleja heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen parantamiseksi. Taito-ohjelman kohderyhmänä ovat henkilöt ja väestönryhmät, joiden perustaidot ovat niin heikkotasoisia, että heillä on vaikeuksia toimia täysipainoisesti työssä ja arjessa.
Kartoitimme keskustelun virittämiseksi aiemmin toteutettujen hankkeiden sekä aiheeseen läheisesti liittyvän NAO-ohjelman havaintoja ja tuloksia. Niilo Mäki instituutti on toteuttanut vuosina 2009 – 2012 ESR – rahoitteista Motivoimaa hanketta. Motivoimaa hankkeessa nostettiin olennaisena näkökulmana ja tärkeänä huomiona se, että luku, kirjoitus- ja laskutaidon ongelmat eivät ole kiinni vain siitä, että asioita ei ole opittu. Taustalla oppimisvaikeuksiin voi olla monet syyt. Koulutuksen ohella on siten myös hyvä selvittää:
– miten puretaan kielteiset ajattelu- ja toimintatavat
– miten sosiaaliset taidot vaikuttavat oppimiseen
– miten varaudutaan vastoinkäymisiin
– miten löydetään uratavoitteet ja miten laaditaan oma koulutussuunnitelma
– miten löydän oman sosiaalisen pääomani ja verkostot
– miten vahvistetaan myönteistä ajattelua ja minäkäsitystä ja miten luodaan onnistumisen kokemuksia
– miten luodaan uskoa tulevaisuuteen
NAO-ohjelma eli Nuorten aikuisten osaamisohjelma on luotu vastaamaan nuorisotakuun toteutumiseen vuosien 2013 – 2016 aikajaksolle. NAO ohjelmassa on pureuduttu 20 – 29 vuotiaiden peruskoulun varassa olevien nuorten aikuisten mahdollisuuteen hakeutua ja suorittaa ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen.
NAO-ohjelmaa on toteutettu nyt kolmen vuoden ajan ja saavutettuja tuloksia on päästy arvioimaan. Jaana Törnqvistin Turun yliopistossa tehty pro gradu tutkielma Pedagogisen hyvinvoinnin merkitykset koulutuksen läpäisyssä (2015) on yksi tuore NAO-tutkimus. Törnqvistin keskeisiä havaintoja nuorten matkasta peruskoulusta NAO-opintoihin olivat ne, että nuorten oppijoiden haasteina olivat oppimisen tai keskittymisen haasteet ja kokemus heikosta tuen saannista. Aikuiset oppijat vastaavasti tarvitsevat osallisuuden ja toimijuuden vahvistumista. Keskeisenä merkityksenä aikuisilla on tunnetuen kokeminen, joka rakentuu huomioivasta kohtaamisesta, puheeksi ottamisesta ja rohkaisevasta ilmapiiristä. Selkeä viesti koulutuksen järjestäjille on tarve oppilaantuntemukselle, henkilökohtaiselle huomiolle ja ajalle kohdata oppija yksilönä. Osallisuuden ja toimijuuden vahvistuminen oli merkittävä aikuisen oppimisen haasteita vähentävä tekijä ja koulutuksen läpäisyä vahvistava tekijä.
Taito-ohjelmassa kehitettävissä toimintamalleissa on siten tärkeää myös huomioida taustat oppimisen haasteissa.
Keskusteluareena on vapaa! Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä teillä on tähän liittyen?
Lähteet:
Nurmi, J-E. (2014). Miksi nuori syrjäytyy. Teoksessa S. Määttä, L. Kiiveri & L. Kairaluoma (toim.) Otetta opintoihin, 22-27. Niilo Mäki Instituutti. Bookwell Oy, Porvoo. Motivoimaa ESR-hanke 2009 – 2012 Niilo Mäki Instituutti.
Törnqvist, J. (2015). Pedagogisen hyvinvoinnin merkitykset koulutuksen läpäisyssä – Nuorten kokemuksia matkastaan peruskoulusta Nuoren aikuisten osaamisohjelmaan. Turun yliopisto, Pro gradu.