Taikojan artikkelista (Mäkinen & Päällysaho) Siirtolaisuusinstituutin julkaisussa 2/2020:
OECD:n Suomea koskevan arvion mukaan maahanmuuttajien integroituminen uuteen yhteiskuntaan vaikeutuu ja mahdollisesti estyy heikkojen perustaitojen vuoksi. Perustaidoiksi se nimeää luku-, numero-ja digitaidot. Artikkelin kuvaamalla haastattelututkimuksella haluttiin laajentaa ymmärrystä maahanmuuttajien tarvitsemista perustaidoista heidän itsensä ja kouluttajien tulkitsemina. Tutkimuksella voitiin nostaa esiin myös niitä maahanmuuttajien vahvuuksia, joita ei mainita hallinnollisissa ohjelmissa, mutta jotka voivat olla työelämää ja yhteiskuntaa rikastavia. Tutkimusta varten haastateltiin 17 maahanmuuttajaa ja 12 aikuiskoulutuksen ammattilaista.
Maahanmuuttajien haastatteluissa perustaidoista puhuttiin suhteessa konkreettisiin asioihin, kuten ammattiin, taloudelliseen toimeentuloon ja perheen hyvinvointiin. Ongelmalliseksi koettiin jo olemassa olevien vahvuuksien ja taitojen osoittaminen sekä hyödyntäminen ilman riittävää kielitaitoa. Heikko kielitaito hidastaa monen maahanmuuttajan kotoutumista hyvinkin pitkään ja samalla jarruttaa muiden taitojen kehittämistä.
Tutkimukseemme osallistuneet maahanmuuttajat antoivat perustaitojen kehittämiselle yksilöllisiä sekä yhteiskunnallista osallisuutta edistäviä merkityksiä. Perustaitojen kehittämisen merkitykset ovat moninaisia ja kumuloituvia eli hankitut taidot lisäävät mahdollisuuksia uusien taitojen hankkimiselle. Tutkimuksemme mukaan hyvin merkittävä kielitaidon kehittymisen merkitys on mahdollisuus todistaa osaamisensa työmarkkinoilla. Köyhyydessä eläneelle rahan merkitys korostuu unelmien toteuttajana, hyvän elintason ja turvallisen elämän takaajana.
Perustaitojen kehittämisellä on tutkimuksemme mukaan sosiaaliseen elämään ja osallistumiseen liittyviä merkityksiä. Tutkimuksemme mukaan perustaitojen kehittäminen vaikuttaa yleensä maahanmuuttajia aktivoivasti ja vie elämää toivottuun suuntaan. Tästä kertovia indikaattoreita olivat itsevarmuuden ja opiskelumahdollisuuksien lisääntyminen, sosiaalisten verkostojen laajeneminen ja elämänhallinnan paraneminen. Huolestuttavia ja osallisuutta heikentäviä löydöksiä tutkimuksessamme olivat epätoivon ilmaukset kielen opiskelussa sekä turhautuminen, väsymys ja haaveiden karkaaminen.
Työelämä, yhteiskunnan rakenteet ja kulttuuri asettavat ulkoisia ehtoja kotoutumiselle taitovaatimuksineen, mutta maahanmuuttajien olemassa olevien taitojen tunnistaminen edistää yhteiskunnan ja maahanmuuttajien tarpeiden yhteensovittamista.
Lue koko artikkeli Siirtolaisuusinstituutin lehdestä 2/2020