Poikkeusajan pohdintoja etäopiskelusta ja etäopetuksesta Telma-ryhmässä

Kun uutiset koronaviruksesta alkoi ravistella maailmaa, olimme kaikki, niin henkilökunta kuin opiskelijatkin, hämmentyneitä; Mitä tulee tapahtumaan? Seurasimme tilannetta tiiviisti yhdessä joka aamu katsomalla selkouutisia. Pohdimme paljon, mitä muualla maailmassa tapahtuu ja kyselimme kuulumisia, miltä opiskelijoiden kotimaissa tilanne näytti. Olimme huolissamme, mutta silti, meissä eli pieni toivo; josko saisimme kuitenkin jatkaa juuri hyvin käyntiin pyörähtänyttä arkea? Opiskelijoita kävi jo työharjoitteluissa säännöllisesti, yksilöllinen ja toiminnallinen opiskelu toimi omissa opetustiloissa ja työelämäyhteistyöpaikoissa ja ryhmässä opiskelimme suomea ja muita tärkeitä asioita. Opiskelijat tunsivat olonsa turvalliseksi ja arki oli lähtenyt henkilökunnankin näkökulmasta rullaamaan melko mukavasti. Kun ilmoitus valmiuslain voimaanastumisesta tuli, kävi niin kuin kävi.

Etäopiskelu on varmasti parhaimmillaan tehokasta, innostavaa ja opettavaista. Etäopetus vaatii kuitenkin paljon suunnittelua ja välineiden ja menetelmien haltuunottoa, niin opettajilta kuin opiskelijoiltakin. Realistisen etäopetussuunnitelman teko piti aloittaa pienin askelin mutta silti nopeasti. Miten voi toteuttaa etäopetusta, jos kenelläkään ei ole omaa tietokonetta ja osa opiskelijoista on lähes luku- ja kirjoitustaidottomia ja vain osalla on orastavat taidot tietoteknisten välineiden käytössä? Niinpä otettiin käyttöön se kaikkien omistama ja rakastama laite, älypuhelin. Aivan kuten yksi opiskelijoista sanoikin: ”Kännykkä on minun tietokone. Tässä on kaikki. Puhelin, tietokone ja televisio.” Perustimme siis yhteisen Whatsup-ryhmän Telma Turuntie.

Koulupäivä alkoi kotona joka aamu kello 9. Silloin opettaja laittoi ryhmään hyvänhuomenen tervehdysvideon ja toivotti opiskelijat tervetulleiksi opiskelemaan etäkouluun. Me yritimme luoda Whatsup-ryhmään muuttuneessa arjessa uuden normaalin, tilanteen, jossa pystymme opiskelemaan, vaikkakin eri tavalla, mutta turvallisesti, tuttujen ihmisten kanssa. Ohjeistimme opiskelijoita katsomaan joka aamu Whatsup-ryhmästä selkouutiset ja tekemään päivän aikana tehtävät, mitä ryhmään laitettiin. Tehtävät olivat usein arkeen liittyviä, esimerkiksi siivoustöitä ja muita asumiseen liittyviä tehtäviä, erilaisia videoita tai suomenkieleen liittyviä kuuntelutehtäviä. Kahootit ja Forms-lomakkeetkin testattiin ja todettiin joillekin opiskelijoille toimiviksi menetelmiksi. Tehtävienanto toteutettiin monikanavaisesti videoiden, ääniviestien sekä kirjoitettujen viestien avulla.

Monet opiskelijat olivat peloissaan koronatilanteesta ja halusimme tuoda normaalia elämää ja arkea opiskelijoille. Rohkaisimme opiskelijoita lähtemään ulos, nauttimaan orastavasta keväästä. Kuvasimme lyhyitä videoita metsässä kävelyillä tai pyöräilemässä rannalla ja yritimme innostaa opiskelijoita liikkumaan. Meillä oli jopa jokaviikkoinen yhteinen liikuntatunti Whatsupin välityksellä. Niinä päivinä lähdimme jokainen kävelylle oman kodin lähelle ja lähetimme Whatsapissa kuvia ja ääniviestejä lähiympäristöistämme. Joskus olimme samalla puhelimitse videoyhteydessä pienessä ryhmässä. Nämä retket olivat oikein mukavia, ja opiskelijat tuntuivat pitävän niistä. Oli hienoa huomata, kuinka jotkut opiskelijat halusivat myös ilahduttaa ja rohkaista luokkatovereita tänä vaikeana aikana. He lähettivät erilaisia kuvia ja hauskoja videoita ryhmässä. Esimerkiksi yksi opiskelija teki kivan videon istuessaan tyhjässä bussissa matkalla kotiin. Hän sanoi muun muassa näin: ”Tänään on ihana aurinko paistaa. On tosi lämmin, läkähdyttävää kuumaa ulkona. Menee pojat ulos!”  

Muutama opiskelija ymmärsi muuttuneen opiskelutilanteen ja osasi opiskella whatsupin kautta luontevasti. Olimme kehittäneet menetelmän, jossa opettaja toimi ikään kuin Whatsup DJ:n tehtävissä, heittäen erilaisia tehtäviä ryhmään pitkin päivää. Osa opiskelijoista ei pysynyt Whatsupissa mukana ja he halusivat tehdä paperitehtäviä. Niinpä opiskelijoille lähetettiin perinteiseen tapaan postitse nippu paperitehtäviä ja aina kun tehtävä oli valmis, opiskelija lähetti tehtävästä kuvan Whatsupissa opettajalle. Sinänsä tämäkin menetelmä oli aivan toimiva.

Monille uusi tilanne aiheutti kuitenkin suuria haasteita. Osalla päivärytmi muuttui niin, että tehtävät saatettiin tehdä ja palauttaa vasta yöllä. Yksi opiskelija luuli olevansa aluksi korona-lomalla, eikä siksi tehnyt mitään. Vastasi iloisesti, kun hänelle soitettiin, ja sanoi: ”Joo, joo” kun opettaja kehotti opiskelijaa tekemään tehtäviä. Mitään ei koskaan kuitenkaan tapahtunut. Myös joidenkin opiskelijoiden perhe-elämä toi haasteensa opiskeluun kotona. Pienet lapset ja opiskelu on aina vaikea yhtälö. Muutama opiskelija kaipaili takaisin opiskelemaan omaan luokkaan ja he jaksoivat sinnikkäästi kysellä joka viikko: Milloin taas saa tulla kouluun? Onneksemme yksi opiskelijoista sai poikkeuksellisesti jatkaa työharjoittelua eräässä kaupassa, jossa oli aloittanut jo ennen korona-aikaa. Näin ainakin tämän opiskelijan arki oli varmasti sujuvaa, ja mahdollisimman normaalia. Muut työharjoittelut ikävä kyllä jouduttiin perumaan ja osaa sovituista harjoitteluista ei ollenkaan ehditty edes aloittaa.

Kokeiltuamme tällaista etäopiskelumenetelmää parisen viikkoa, jouduimme toteamaan, että joitain muutoksia on pakko tehdä. Oli siis selvää, että kaikilla opiskelijoilla ei ole etäopiskeluun vaadittavia taitoja. Itseohjautuvuus, keskittymiskyky, sinnikkyys ja taito pyytää tarvittaessa apua tehtävien tekoon kuuluvat olennaisesti näihin. Tilanne tuntui ajoittain lähes kaoottiselta ja vaikealta hallita. Oli tunne, että kaikkia mahdollisia etämenetelmiä on jo kokeiltu monilla eri tavoin ja kaikki todettu osalle opiskelijoista liian vaikeiksi. Onneksi meillä kuitenkin oli päivittäinen yhteys jokaiseen opiskelijaan, ainakin jossain muodossa.

Päätimme pitää muutamille opiskelijoille lyhyitä lähiopetuspäiviä omassa tutussa luokassa. Oppilaitoksessamme muissakin Telma-ryhmissä oli jo pidetty lähiopetusta joillekin opiskelijoille, joten tämä päätös oli helppo tehdä. Lisäksi päätimme jatkaa Whatsup-ryhmässä DJ:n hommia niille opiskelijoille, jotka osaavat opiskella tällä menetelmällä. Päätimme myös laittaa muutamille opiskelijoille tehtäviä henkilökohtaiseen Whatsupiin, koska se selkiytti tehtävien palautusta ja varmisti sen, että tehtäviä ei tule liikaa kerrallaan.

Aluksi lähiopetuksessa kävi vain kolme opiskelijaa parina päivänä viikossa, mutta vähän kerrallaan ja korona rajoitusten helpottaessa, opiskelijoiden lähiopetuspäiviä on lisätty. Tällä hetkellä lähes kaikki opiskelijat käyvät koululla vähintään kerran viikossa ja jotkut opiskelijat ovat jo harjoittelussa työssäoppimispaikoilla muutamina päivinä viikossa. Lähiopetuspäivinä toimimme luokassa pienissä ryhmissä, turvallisuusohjeet tarkasti huomioiden. Päivän ohjelma on keskustelevaa ja toiminnallista, opiskelijoiden henkilökohtaisten tavoitteiden mukaista opetusta. On silmin nähtävää, kuinka moni opiskelija on kaivannut yhteisiä keskusteluhetkiämme ja hauskoja opetustuokioita. Yhteys ja läheinen kontakti muihin opiskelijoihin ja henkilökuntaan tuntuu tärkeältä. Puhelut, ääniviestit ja videoviestit ovat olleet myös tärkeitä, mutta ne eivät korvaa aitoja kohtaamisia.

Korona-aika jatkuu vielä ja tilanne voi muuttua mihin suuntaan tahansa, milloin tahansa. Tämä kevät on toiminut harjoituksena siihen, miten nopeasti voi reagoida muuttuvaan tilanteeseen. On jännittävää, Kuinka nopeasti toimiva, joustava mutta tehokas tiimi voi pyöräyttää käyntiin eteenpäin kulkevan etäopetuskokeilun ja pyörittää herkkää mutta helposti hajoavaa, värikästä palettia yhteistyössä, ilman, että kukaan opiskelijoista olisi pudonnut täydellisesti kelkasta. Tästä olen erityisen ylpeä. Olemme selvinneet poikkeusaikana yhdessä ja olen varma, että tulemme jatkossakin selviämään, tietenkin, Yhdessä Taitaen!

 

Kirjoittaja: Terhi Asikainen, ammatillinen erityisopettaja, Ammattiopisto Live, Yhdessä taitaen -hanke. Blogiteksti on julkaistu myös Yhdessä taitaen -hankkeen sivuilla, www.hdl.fi/yhdessa-taitaen 

 

Kirjoittaja, Terhi Asikainen toimii ammatillisena erityisopettajana ammattiopisto Livessä. Hän on mukana Yhdessä Taitaen -hankkeessa ja opettaa hankkeen pilottiryhmää. Hankkeen Telma-ryhmässä opiskelee aikuisia maahanmuuttajia, joiden oppimisessa on monia haasteita. Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen ei etene ja matematiikantaidoissa on suuria vaikeuksia sekä tietokoneen käyttötaidot ovat puutteelliset. Lisäksi työelämävalmiuksissa on paljon opittavaa. Toisin sanoen, tämä saattaa olla monille opiskelijoille se viimeinen mahdollisuus opiskella, oppia ja päästä kiinni työelämään. Opetusta toteutetaan joustavin menetelmin, jokaisen tavoitteet ja taidot huomioiden. Pilotti aloitti virallisesti toimintansa tammikuussa 2020.