Lukutaito aikuisen arjessa

Teksti: Minna Bogdanoff ja Perustaidot haltuun -hanke

Aikuisen arki suomalaisessa yhteiskunnassa on täynnä luettavaa. Aamukahvin ääressä selaillaan uutisia verkosta tai sanomalehdestä ja laaditaan ehkä jo aamun ensimmäiset päivitykset sosiaaliseen mediaan sanoin, kuvin tai videoin. Työmatkaliikenteessä katse kiinnittyy tuoreen tietyömaan ohi ohjaaviin opasteisiin ja matkan varrelle ilmaantuneisiin mainoskyltteihin.

Työpaikalla vastaan tulee monenlaisia tekstejä sähköposteista ja käyttöohjeista työvuorolistoihin ja vapaamuotoisiin muistilappuihin. Iltasella lukutaitoa tarvitaan vielä verkkopankkiasiointiin, uuden päivällisreseptin kokeiluun ja tulevan kesälomamatkan suunnitteluun. Monissa arjen askareissa lukutaitoa ei edes huomaa käyttävänsä.

Lukutaito on ihmisoikeus, joka luo tasa-arvoa ja tarjoaa yksilölle mahdollisuudet kouluttautumiseen, itsensä kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Se on myös tärkeä perusta hyvinvoinnille ja terveydelle. (Suomen YK-liitto.) Lukutaito on avainasemassa siinä, miten itsenäiseksi ja tasavertaiseksi yksilö tuntee itsensä yhteiskunnassa.

– Lukutaito voidaan nähdä ihmistä voimaannuttavana asiana. Lukutaidon myötä yksilöllä on valtaa vaikuttaa omiin asioihinsa ja pääsy itseään koskevaan informaatioon. Lukutaito on eräänlaista autonomiaa, suomen kielen professori Minna Suni Jyväskylän yliopistosta kiteyttää.

Heikko lukutaito ei ole harvinaista

Lukutaito ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä jopa koulutuksen kärkimaana tunnetussa Suomessa noin 11 %:lla aikuisväestöstä on heikko lukutaito (Malin, Sulkunen & Laine 2013).

– Nämä aikuiset eivät kuitenkaan ole millään tavoin yhtenäinen ryhmä, vaan heidän taustansa ovat moninaiset. Joukossa on niin Suomessa syntyneitä ja kasvaneita kuin tänne muuttaneitakin. Ikä ja koulutustaso ovat keskeisimmät lukutaitoon yhteydessä olevat tekijät, kertoo yliopistonlehtori ja lukutaitotutkija Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta.

– Maahanmuuttajien kohdalla erityisiä haasteita on primaarilukutaidottomilla eli heillä, jotka eivät osaa lukea omalla äidinkielellään, Suni sanoo.

Heikko lukutaito ilmenee esimerkiksi vaikeutena ymmärtää pitkiä ja polveilevia tekstejä, monivaiheisia ohjeistuksia tai tekstin rivien väliin piilotettuja sävyjä ja merkityksiä.

– Heikosti lukevat aikuiset pystyvät kyllä vastaamaan kysymyksiin, jotka liittyvät suhteellisen lyhyisiin, selkeästi kirjoitettuihin ja tuttuja aiheita käsitteleviin teksteihin. Teknistä ja ymmärtävääkin lukutaitoa siis on, mutta luettujen asioiden monimutkaisempi yhdistely tuottaa haasteita, Sulkunen selvittää.

Arjessa tarvitaan monipuolista lukutaitoa

Pelkkä tekninen osaaminen eli kirjainten sujuva yhdistely sanoiksi ei siis riitä, vaan lukutaito on ennen kaikkea luetun tulkintaa ja arviointia sekä tekstien käyttämistä erilaisiin tarkoituksiin. Lukutaidon avulla saavutetaan tavoitteita, kerrytetään tietoa ja osallistutaan ympäröivään yhteiskuntaan. (OECD 2013.) Erilaiset tekstit ja tekstiympäristöt, kuten sanomalehdet, sähköpostijärjestelmät ja verkkopankki, vaativat kukin erilaista lukutaitoa.

– Ymmärtävän lukutaidon pohjana on toki sujuva ja tarkka tekninen lukutaito. Lukutaito on kuitenkin myös paljon muuta: se on sosiaalisesti rakentuneiden käytänteiden hallintaa eli tietoa siitä, miten tekstejä käytetään erilaisiin tarkoituksiin, toteaa Sulkunen.

Yhteiskunnan, toimintakulttuurien ja käytänteiden muutokset asettavat nopeaan tahtiin uusia vaatimuksia lukutaidolle. Digitalisaatio muuttaa viestinnän välineitä ja tapoja, ja esimerkiksi kirjeet ja postikortit ovat jo pitkälti korvautuneet erityyppisillä sähköisillä viesteillä. Monet verkkosivut puolestaan sisältävät entistä enemmän ääntä, kuvaa ja hyperlinkkejä, ja palvelut siirtyvät vauhdilla verkkoon. Vaikka teknologian lisääntyminen ja uudet viestintäkanavat ja  välineet haastavatkin lukutaitoa, voidaan ne valjastaa myös lukemisen tueksi.

– Viranomaiset voisivat hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia viestinnässään nykyistä enemmän. Runsaiden kirjoitettujen tekstien sijaan tiedotuksessa ja ohjeistuksissa voitaisiin käyttää kuvia ja videoita, mikä tukisi myös niitä aikuisia, joilla on haasteita lukemisessa. Esimerkiksi Selkokeskus tuottaa nykyisin selkotekstien lisäksi myös selkovideoita, Sulkunen kertoo.

Lukutaitoa voi parantaa koko ikänsä

Lukutaito ei ole staattinen vaan jatkuvasti muuttuva taito, jota on mahdollista kehittää. Lukutaito kohenee erilaisten tekstien kanssa toimimalla ja uudenlaisiin tekstiympäristöihin tutustumalla. Myös yhdessä tekemisestä on hyötyä taitojen petraamisessa.

– Aika monella on joku ystävä, kollega tai perheenjäsen, jonka kanssa tekstejä voi käydä läpi yhdessä, Sulkunen sanoo.

– Vuorovaikutus muiden kanssa tukee oppimista. Esimerkiksi moni maahanmuuttajataustainen kokee saavansa suomea äidinkielenään puhuvilta työkavereiltaan tukea kirjoitetun tekstin ymmärtämiseen ja tuottamiseen, Suni pohtii.

Myös yhteiskunnallisella tasolla on vielä tehtävää aikuisten lukutaidon tukemisessa. Muutamat virastot ja organisaatiot ovat jo ansiokkaasti ottaneet kielen selkeyttämisen asiakseen, mutta edelleen arkisten asioiden hoitoon kuuluu myös runsaasti tekstejä, joista on vaikea saada selvää. Selkokielisistä teksteistä, ohjeista ja verkkosivuista on hyötyä kaikille lukutaidon tasosta riippumatta. On myös syytä pohtia, miten koulutusjärjestelmää voitaisiin kehittää siten, että aikuisilla olisi paremmat mahdollisuudet kohentaa lukutaitoaan tarvittaessa.

– Usein oletetaan, että kaikkien taidot saadaan tietylle tasolle perusopetuksessa, mutta näin ei todellisuudessa ole. Lukutaidon haasteisiin ei kuitenkaan peruskoulun ja muiden opintojen jälkeen kiinnitetä kovin paljon huomiota. Suomessa ei ole vielä selkeitä toimintamalleja tai koulutusta aikuisten lukutaidon kehittämiseksi, Sulkunen ja Suni toteavat.

Lukutaidon harjaannuttamiseen tulee siis luoda uudenlaisia tilaisuuksia. Lisäksi on tärkeää madaltaa haasteista kertomisen kynnystä. Sulkusen mukaan aikuisten lukutaidon haasteet ovat edelleen jossain määrin tabu, josta ei ole helppo puhua. Syyskuun kahdeksantena päivänä vietettävä kansainvälinen lukutaitopäivä on oivallinen tilaisuus nostaa esiin lukutaidon merkitystä ja pohtia, miten taitoja voidaan kehittää.

Lähteet: