Kansalaisen perustaidot -hankkeen työntekijät käyttivät Twitteriä ahkerasti koko reilun kahden vuoden hankkeen ajan. Sen sijaan, että hankkeelle olisi perustettu oma Twitter-tili, asiantuntijat twiittasivat hankkeeseen ja perustaitoihin liittyviä asioita omilta tileiltään. Näin saatiin näkyville asiantuntijuus ja henkilöt hankkeen takana. Asiantuntija Virpi Markkanen Kansalaisen perustaidot -hankkeesta kertoo kokemuksia Twitterin käytöstä.
Miten päädyitte käyttämään Twitteriä hankeviestinnän kanavana?
Pohdiskelimme eri kanavia vaihtoehtoina. Koska Twitter on profiloitunut asiantuntijoiden sosiaalisena mediana, tuumimme, että se olisi hankkeen kannalta hyödyllisin ja tavoittaa oikeita henkilöitä.
Lähdimme liikkeelle aika nollasta. Istuimme tunnin verran neukkarissa viestintäasiantuntijan kanssa. Hän avitti meidät alkuun profiilien tekemisessä, muokkaamisessa ja twiittien logiikassa.
Facebookissa minulla on kavereita ja kevyempää viestintää. Twitterissä olen esillä vain työminänä ja vielä tarkemmin hankkeeseen ja perustaitoihin liittyvillä asioilla. Se tuntui sillä hetkellä hallittavalta kokonaisuudelta itselleni.
Millaista sisältöä julkaisitte Twitterissä?
Kirjoitimme hankkeessa blogia ja se tarjosi hyvää sisältöä twiitteihin. Oikeat häshtägit toivat monesti lisää seuraajia ja se oli palkitsevaa. Huomasi, että viesti välittyy eteenpäin!
Perustaitoihin liittyvässä hankkeessa työskennellessä huomasi helposti myös aiheeseen liittyviä artikkeleja eri medioista ja toki seurasi mitä muut twiittailivat. Twiittailin itseä kiinnostavia ja ajankohtaisia artikkeleja, aiheeseen liippaavia tapahtumia ja toki uudelleen twiittasin omasta mielestäni hyviä twiittejä.
Twitteristä tuli olennainen osa työviikkoa ja oli kiva oppia käyttämään uutta mediaa. Koko tiimi innostui mukaan, niin oli hauska jakaa kokemuksia ja onnistumisia. Ja se oli yllättävän koukuttavaa myös.
Miten Twitter soveltui hankkeen toiminnasta viestimiseen?
Se soveltui hyvin! Seuraamalla itseä kiinnostavia henkilöitä, hankkeita ja organisaatioita oma feedi täyttyi kiinnostavasta sisällöstä. Hankkeemme blogiteksteille saimme tätä kautta huomattavasti enemmän lukijoita kuin, että olisimme vain julkaisseet tekstit nettisivuillamme. Luulen, että Twitterin kautta moni osui blogiimme ja sieltä jatkoi nettisivuillemme.
Jaoimme myös sisältöä hankkeen etenemisestä, tapahtumista, joihin osallistuimme ja muista merkityksellisistä kohtaamisista. Kumppaneita oli myös kiva nostaa esiin twiiteissä tägäämällä heitä, joko henkilöitä tai organisaatioita.
Hyvä juttu on, jos useampi innostuu niin voi sitten tykkäillä ja uudelleen twiittailla toisten tekstejä. Oli myös tosi tärkeää, että hankkeen toteuttajien organisaatiot, Opintokeskus Sivis ja Kansanvalistusseura, olivat aktiivisesti mukana Twitterissä ja sitä kautta saimme viestiämme isommillekin yleisöille. Jokainen uudelleen twiittaminen oli onnistuminen, ne tavoittivat aina uusia henkilöitä ja organisaatioita.
Mitä vinkkejä antaisit muille hanketoimijoille Twitterin käyttöön?
Rohkaisen lähtemään rohkeasti liikkeelle pienin, itselle sopivan tuntuisin askelin. Pyydä kokeneemmalta käyttäjältä apua alkuun, jos se tuntuu mukavalta. Tai lähde rohkeasti vain tekemään ja kokeilemaan. Tekemällä oppii ja omat mokatkin ovat ihan opettavaisia. On myös hyvä, jos vaikka koko hanketiimi innostuu niin sitten voi vertailla kokemuksia ja oppia toisilta. Vinkkiä voi ottaa myös sellaisilta käyttäjiltä, jotka mielestäsi viestivät kiinnostavasti.