Opiskellaanko järjestöissä lukutaitoa?

Mustavalkoisessa kuvassa joukko aikuisia ihmisiä istuu pienissä ryhmissä kolmen pöydän ympärillä. Keskellä kuvaa on naurava, vaalea silmälasipäinen ihminen.

Lukutaito on kansalaistaito! Lukuviikolla 5.–11.4.2021 nostamme esiin lukemisen arvoisia kirjoituksiamme lähivuosilta. Lue lisää Lukuviikosta. Teksti on julkaistu alun perin 8.9.2020.

Opintokeskus Siviksellä on jäsenenään noin 70 koko Suomessa toimivaa kansalaisjärjestöä. Ne toimivat lukuisilla elämän alueilla: joukkoon kuuluu esimerkiksi eri alojen kasvatus-, neuvonta- ja kulttuurijärjestöjä, potilas- ja vammaisjärjestöjä sekä harrastustoiminnan asiantuntijajärjestöjä. Useimmilla järjestöillä on myös omia jäseniä: alueellisia ja paikallisia yhdistyksiä.

Sivis toimii järjestöjen aikuiskoulutuksen asiantuntijana ja tukijana. Vuosittain järjestöt toteuttavat Siviksen tukemana viisi-kuusituhatta kurssia, luentoa ja seminaaria omille aktiiveilleen ja vapaaehtoistoimijoilleen, ammattilaisille sekä suurelle yleisölle.

Näkyvätkö perustaidot järjestöjen koulutustarjonnassa, joka tavoittaa mittavan joukon eri-ikäisiä ihmisiä ympäri Suomea?

Siviksen asiantuntija Kristiina Hannukainen selvitti asiaa. Hän tutustui järjestöjen koulutuksista Sivikselle vuoden 2018 aikana kertyneeseen aineistoon ja tutki muun muassa, millaisia luku-, numero ja digiperustaitojen koulutuksia järjestöissä tuolloin toteutettiin.

Digitaidot näkyvät, mutta mistä saadaan lukutaitoa?

Etukäteen oletimme, että aineistossa ei juuri näy perustaitoja. Tämä osoittautui todeksi. Reilusta viidestätuhannesta opintojaksosta vain vajaat neljäkymmentä käsitteli perustaitoja. Eniten järjestöt ovat toteuttaneet digitaitoihin liittyvää koulutusta, mikä tuntuu luontevalta: digitaidot vaativat jatkuvaa huomiota ja kehittämistä miltei joka yhdistyksessä. Numerotaidot puolestaan saivat hyvin vähän mainintoja.

Entä lukutaito? Edistetäänkö järjestöjen koulutuksilla tätä tärkeää ihmisoikeutta, joka antaa aikuiselle avaimet aktiiviseen kansalaisuuteen?

Aineistosta kävi ilmi, että järjestöjen lukutaitoon keskittyvät koulutukset ovat harvalukuisia ja enimmäkseen suunnattuja ihmisille, joilla on oppimisvaikeuksia.

Voiko tästä siis päätellä, että järjestöt eivät tue aikuisia, joilla on heikot perustaidot?

Perustaitoja opitaan arjen tilanteissa

Perustaitoja parantavien hankkeiden verkostossa olemme oppineet, että omien perustaitojensa tasoa voi olla vaikea arvioida. Lukutaidon ja luetun ymmärtämisen puutteita ei myöskään ole helppo tunnustaa. Ongelmat ilmenevät erilaisissa arjen tilanteissa, ja näihin tilanteisiin ihmiset tarvitsevat tukea – ei lukutaitokurssilla, vaan esimerkiksi mediakritiikin, ansioluettelon kirjoittamisen tai järjestövaikuttamisen koulutuksissa kaiken muun kiinnostavan sisällön ohella.

Järjestö- ja yhdistystoiminta tukee perustaitojen kehittymistä aivan varmasti. Vertaisoppimiseen perustuvat yhdistysten opintokerhot ovat edistäneet tietävän ja tekevän aktiivisen kansalaisen perustaitoja koko historiansa ajan. Yhteisössä, jonka jäsenet tulevat tutuksi toisilleen, pystytään huomaamaan ihmisten parhaat taidot ja myös kehittämisen tarpeet.

Ideoita lukutaidon tukemiseksi webinaarista

Perustaito-termi ei välttämättä ole järjestöväelle tuttu. Silloin myös aikuisten perustaitojen tukemiseen kehitetyt hyvät mallit ja aineistot saattavat jäädä suotta huomaamatta ja käyttämättä.

Siksi TAIKOJA II -hanke ja Opintokeskus Sivis järjesti syyskuussa 2020 kolmiosaisen webinaarisarjan, jossa käsitellään perustaitojen tukemista. Webinaarit olivat suunnattuja nimenomaan järjestö- ja yhdistystoimijoille, mutta olivat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. 

– Tai ehkä kansalaisjärjestöissä onkin jo käytössä joukko hyviä tapoja tukea lukutaidon ja muiden perustaitojen kehittymistä, mutta emme ole vielä kuulleet niistä? Jos tunnet jonkin, kerro siitä meille!

Teksti: Eeva Jeronen