Lukutaito on kansalaistaito! Lukuviikolla 5.–11.4.2021 nostamme esiin lukemisen arvoisia kirjoituksiamme lähivuosilta. Lue lisää Lukuviikosta. Teksti on julkaistu alun perin 23.4.2020.
Kirjaimia, äänteitä, tavuja, sanoja, lauseita. Lukemaan oppimista pitkään tutkineen Marja-Kristiina Lerkkasen mukaan lukemaan oppiminen on monivaiheinen prosessi, jossa lukemaan opetteleva löytää yksittäisille kirjainmerkeille äännevastaavuuden, oppii yhdistelemään äänteitä tavuiksi, tavuja sanoiksi ja sanoja lauseiksi. Teknisen lukutaidon, eli dekoodauksen taidon saavuttamisen jälkeen lukutaito harjaantuu toistojen myötä yhä sujuvammaksi ja lukutaito automatisoituu. Tottuneen lukijan lukuprosessi perustuu sanojen nopeaan tunnistamiseen ja toimii automaattisen kognitiivisen prosessin tavoin.
Lukutaidon monet tasot
Tekninen lukutaito on lukutaidon ensimmäinen aste, kaiken perusta, mutta se ei vielä yksinään riitä lukutaidon syvimmän olemuksen saavuttamiseksi. Englanninkielinen termi literacy, joka tarkoittaa sekä teknistä lukutaitoa että luetun ymmärtämistä ja vivahtaa lukutaidon avulla saavutettavan oppimisen ja osaamisen suuntaan, tiivistää hienosti lukutaidon ytimen: tekninen lukutaito ja luetun ymmärtämisen taito luovat yhdessä lukutaidosta keinon ymmärtää maailmaa.
Luetun ymmärtämisestä voidaan löytää monia tasoja: toistava, päättelevä, arvioiva ja soveltava taso, jotka kuvaavat lukijan kykyä tulkita ja suodattaa lukemaansa, tehdä siitä päätelmiä ja arvioida luetun sisältöä kriittisesti (Lerkkanen). Hyvällä luetun ymmärtämisen tasolla lukija kykenee menemään tekstin taakse, löytämään siitä merkityksiä, arvioimaan lukemaansa ja kirjoittamaan lukemansa uudelleen. Ymmärtävä lukeminen on taito nähdä teksti omin silmin.
Sari Sulkusen lukutaitotutkimuksien mukaan toiminnallisen lukutaidon haasteet liittyvät usein luetun ymmärtämisen vaikeuksiin. Myös Lerkkasen tutkimukset ovat osoittaneet, että heikosti lukevan tarkkaavaisuus kiinnittyy teknisen lukuprosessin hallintaan, jolloin luetun ymmärtäminen jää heikolle tasolle. Mikäli lukija on toiminnallisesti lukutaidoton, luetun ymmärtäminen jää lähes kokonaan saavuttamatta. Miten voisi ymmärtää paremmin lukemaansa?
Luetun ymmärtämistä voi harjoitella
Luetun ymmärtäminen on lukemisen osa-alue, joka nähdään usein välineellisenä taitona, jota voidaan hyödyntää mm. tiedonhaussa, opiskelussa tai arkisessa elämässä. Tämä on asian yksi puoli, jonka lisäksi luetun ymmärtämisellä on merkitys myös itseisarvona: ymmärtäminen avaa ovet lukukokemuksiin ja elämyksiin, joihin pelkkä tekninen lukutaito ei vielä anna riittäviä eväitä.
Luetun ymmärtämistä voidaan kehittää mm. käyttämällä erilaisia lukustrategioita, jotka auttavat lukijaa pääsemään kiinni tekstiin. Tuija Aron mukaan lukemisessa voidaan hyödyntää mm. tekstin ennakoimista otsikoiden ja kuvien avulla pyrkien aavistamaan, mitä tekstissä tulee tapahtumaan. Luetun ymmärtämistä voidaan tukea selventämällä käsitteitä, tiivistämällä tekstiä ja tekemällä yhteenvetoja sekä poimimalla oleellisia asioita epäoleellisten joukosta. Tekstiin voidaan myös palata ja miettiä, mitä osia tekstistä ei ymmärretty ja palata asioihin, jotka jäivät epäselviksi. Ennen muuta luetun ymmärtämistä voi harjoitella lukemalla erilaisia tekstejä: asiatekstejä, runoja, proosaa, satuja, viestitekstejä ja lyriikoita. Luetun ymmärtäminen kehittyy, kun lukija viihtyy erilaisten tekstien äärellä.
Motivaatio lukemisen avaimena
Yksi luetun ymmärtämisen taitojen kehittymiseen vaikuttava tekijä on motivaatio, jolla tarkoitetaan lukijan kiinnostusta tarttua teksteihin ja lukea. Heikolla lukijalla on usein myös heikko lukumotivaatio, joka muodostaa helposti heikon lukemisen kehän: heikko lukutaito luo negatiivisia lukukokemuksia, jotka edelleen vähentävät motivaatiota tarttua lukemiseen.
Lukumotivaation kohottamiseen löytyy keinoja. Keskeinen lukumotivaation nostamisen perusta on heikon lukijan lukutuoliin istahtaminen ja motivaation takana piilevien tekijöiden tunnusteleminen. Lukumotivaatio voidaan saada heräämään tarjoamalla heikolle lukijalle hänen omista mielenkiinnonnon kohteistaan kumpuavia tekstiaihioita ja tarinoita sekä käyttämällä tekstimuotoja, joihin heikon lukijan on helpompaa tarttua. Teksti voi olla räppisäe, äänikirja tai sarjakuvan puhekupla. Oleellisinta on kyetä ymmärtämään heikon lukijan lukukokemusta ja lähteä lukumotivaation herättelyssä liikkeelle hänen näkökulmastaan.
Heikosti lukeville aikuisille tulisi löytyä myös tahoja, joiden puoleen kääntyä sekä palveluja, joilla heikosti lukevia voitaisiin tukea oman lukutaidon kehittämisessä. Aikuisten perustaitojen kehittämistoimilla on ollut viime vuosina merkittävä rooli uudenlaisten palvelujen ja ennen kaikkea yhteistyöverkostojen kehittämisessä. Aikuisten lukutaito on meidän kaikkien yhteinen asia.
Kirjoittaja: Tiina Suni, Turun ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Aro, Tuija. 2002. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
Lerkkanen, M.-K. 2006. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy
Tutkija Sari Sulkunen: Aikuisten heikosta lukutaidosta pitää puhua enemmän ja näkyvämmin. Kielibaari.
Lukee, lukee, muttei ymmärrä – Satojentuhansien aikuisten lukutaito on surkea. Yle uutiset.