Hankkeen loppuraportti julkaistu

Taloushallinnon alalla merkittävästi lisääntyvä ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen muuttaa työtä sekä edellyttää työyhteisöiltä jatkuvaa oppimista ja organisaatioilta osaamisen kehittymisen tukemista. ROBOP-hankkeen tavoitteena oli tutkia taloushallinnon organisaatioiden robotisaatiomuutokseen liittyvää yhteisöllistä oppimista keskittyen erityisesti siihen, miten ohjelmistorobotiikan käyttöönotto muuttaa työtä, miten ohjelmistorobotiikka integroituu osaksi työyhteisön käytäntöjä ja millaista oppimista tähän liittyy. Tarkastelimme myös henkilöstön toimintamahdollisuuksia ja toimijuutta määrittäviä tekijöitä sekä sitä, miten yhteisöllistä oppimista voidaan robotisaatiomuutostilanteessa edistää.

Hankkeen teoreettisena viitekehyksenä yhdistimme sosiokulttuurisen oppimisen ja organisationaalisen oppimisen lähestymistapoja. Hanke toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena, jossa korostui tutkijoiden ja tutkittavien yhteistyö. Hankkeeseen osallistui kolme taloushallinnon palvelukeskusta. Aineistoa kerättiin yksilöhaastatteluilla (n=28), ryhmähaastatteluilla (n=29) ja työpajatyöskentelyllä (3 kpl/organisaatio). Osallistujina oli sekä työntekijöitä että esihenkilöitä. Aineistonkeruussa sovellettiin arvostavan haastattelun lähestymistapaa. Tutkimusaineisto analysoitiin temaattisen analyysin menetelmällä.

Hankkeen tuloksista käy ilmi, että ohjelmistorobotiikan käyttöönotto muuttaa työrooleja ja työkäytäntöjä. Roolimuutoksissa korostuvat kehittäjärooli, johon liittyy työn jatkuvaa arviointia ja kehittämistä, sekä asiantuntijarooli, jossa korostuu vaativampi ja itsenäisempi asiantuntijatyö. Työkäytäntöjen muutokset puolestaan liittyvät erityisesti robotiikan työtehtäviin integroitumiseen ja yhteisten työtapojen rakentamiseen. Muutokset lisäävät oppimisvaatimuksia asiantuntijatyöhön siirtymisen myötä sekä sidoksellisuutta työssä, sillä omia työtehtäviä joudutaan yhteensovittamaan sekä robotin että muiden tekemään työhön. Tulokset osoittavat, että ohjelmistorobotiikan integroitumista osaksi työyhteisöjen käytäntöjä tapahtuu toisiinsa
limittyvissä konteksteissa, joissa korostuu kolme ulottuvuutta: strateginen, työkäytäntöjen ja vuorovaikutuksen ulottuvuus. Strategiseen ulottuvuuteen liittyy tavoitteiden määrittelyä ja puitteiden luomista, työkäytäntöjen ulottuvuuteen puolestaan robotiikan muotoutumista osaksi työtehtäviä. Vuorovaikutuksen ulottuvuus kuvaa tiimien sisäistä ja välistä yhteistyötä.

Tulosten perusteella henkilöstön toimintamahdollisuuksia ja toimijuutta määrittävät pääasiassa neljä tekijää: työn muutokseen liittyvät toimijaihanteet, muodolliset prosessit, temporaalisuus (vaikutusmahdollisuudet nyt vs. tulevaisuudessa) sekä ammatillisten identiteettien uudelleenneuvottelu. Hankkeen tulokset viittaavat siihen, että yhteisöllistä oppimista voidaan edistää panostamalla yhteisen näkemyksen luomiseen, oppimisen roolin vahvistamiseen, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen, yhteistyön laajentamiseen ja prosessien kehittämiseen. Nämä kaikki linkittyvät myös laajempaan toimintakulttuurin kehittämiseen, kuten psykologisen turvallisuuden rakentamiseen sekä itse-/yhteisöohjautuvan toimintatavan edistämiseen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että robotisaatio ei ole pelkästään tekninen muutos, vaan se vaikuttaa huomattavasti laajemmin työn sisältöön, organisointiin ja vuorovaikutukseen. Robotisointi edellyttää moniammatillista dialogia, jossa teknologiaosaaminen ja taloushallinnon substanssiosaaminen yhdistyvät synnyttäen uutta tietoa, osaamista ja käytäntöjä. Tämä edellyttää organisaatioilta yhteistyö- ja osallistumismahdollisuuksien edistämistä sekä laajemminkin uudistumista tukevan toimintakulttuurin rakentamista.

Tutustu tuloksiin tarkemmin hankkeen loppuraportissa: Työn muutokset ja yhdessä oppiminen
robotisoituvassa taloushallinnon työssä

Lisätietoja: https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/yhteisollinen-oppiminen-taloushallinnon-robotisaatiomuutoksessa/