Verkostoitumiskierros jatkui Parkanossa

RATKIn verkostoitumiswerstaassa Parkanossa 12.1.2023 kuultiin kipsilevyjen kierrätyksestä sekä viherrakentamisen ja lannoitetuotannon tarjoamista mahdollisuuksista. Parikymmentä aktiivista rakentamisen ja kiertotalouden ammattilaista oli paikalla kuulemassa sekä keskustelemassa ajankohtaisista ja paikallisista alustuksista.

RATKI-hanke jatkoi alueellisia verkostoitumiswerstaita Parkanon valtuustosalissa torstaina 12. tammikuuta 2023. Kuten myös aiemmassa werstaassa Mäntässä, oli tälläkin kertaa tavoitteena kohtauttaa alueellisia rakentamisen kiertotalouden asiantuntijoita sekä jakaa tietoa ja kokemuksia paikallisista hankkeista ja toimintatavoista. Alustuksissa paneuduttiin kipsilevyjen kierrätykseen ja materiaalivirtojen käyttömahdollisuuksiin kasvualustoissa, maanparannusaineissa ja lannoitteissa sekä käsiteltiin rakentamisen kiertotalouden mahdollisuuksia ja haasteita purkamisen ja infrarakentamisen näkökulmista. Tilaisuuteen osallistui viranhaltijoita viidestä lähikunnasta ja alueella toimivien yritysten edustajia.

Puhumassa Sonja Ahvenainen Soilfood Oy:stä
Sonja Ahvenainen Soilfood Oy:stä kertoi  maanparannus-tuotteista.

Alustuksissa todettiin, että hyötykäyttökohteessa materiaaleilla pitää olla jokin tehtävä tai toisin sanoen pitää tuottaa lisäarvoa, jotta sitä kannattaa käyttää.  Esimerkiksi maanparannusaineissa tai lannoitteena käytettävä materiaali voi sisältää tarvittavia ravinteita tai orgaanista ainesta tai toimia pH:n säätäjänä.  Usein kaivamatta jättäminen tai hyödyntäminen paikan päällä esimerkiksi kierrätyskasvualustoja paikallarakentamalla on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Hankkeissa kannattaakin jo etukäteen miettiä, onko kaivaminen aina tarpeen ja etukäteen miettiä kaivettaville materiaaleille jokin käyttökohde joko sellaisenaan tai jalostettuna mahdollisimman lähellä, jotta turhilta siirtomatkoilta vältyttäisiin.  Jarmo Kyösti totesi, että purku- ja hyötykäyttökohteiden yhteensovittaminen vaatii oikeaa ajoitusta, toimivia verkostoja, mutta myös ripauksen hyvää tuuria ja sattumaa.

Parkanossa kun oltiin, kysymyksiä nousi esimerkiksi kasvualustoihin käytettävän paikallisen turpeen saatavuudesta, kun  turpeen käyttö energiantuotannossa vähenee. Kasvualustatuotanto jatkuu edelleen siihen soveltuvilla turvealueilla, sillä turpeen avulla voidaan vähentää hankalasti kierrätettävien epäorgaanisten kasvualustojen tai kaukaa rahdattavien materiaalien käyttöä.

Seuraavaksi jatkamme verkostoitumista helmikuun alussa Nokialla ja Lempäälässä, joiden ohjelmat julkaisemme lähipäivinä sivuillamme!

Osallistujia Parkanossa

Päivän alustusten materiaalit:

Pirjo Kuula, Tampereen yliopisto, Tutkimuskeskus Terra: RATKI-hankkeen esittely

Olli Santahuhta, Knauf Oy: Kipsin kierrätys

Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus: Tietoisku MARA-asetuksesta ja -ilmoitusmenettelystä

Jarmo Kyösti, Parkanon kaupunki: Toteutuneita kiertotaloushankkeita Parkanossa (ei esitysmateriaalia)

Sonja Ahvenainen, Soilfood Oy: Kierrätyslannoitteet ja maanparannusaineet

Paulina Nyberg ja Petra Salonen, Kekkilä Oy: Kierrätysraaka-aineet viherrakentamisen kasvualustoissa

Pirjo Kuula

  • projektipäällikkö
  • GeoLan vastuuhenkilö
  • Rakennetun ympäristön tiedekunta
  • Tampereen yliopisto
  • +358408490305
  • pirjo.kuula@tuni.fi
Lisätietoja

Minna Leppänen

  • yliopisto-opettaja
  • maa- ja pohjarakenteet, Tutkimuskeskus Terra
  • Rakennetun ympäristön tiedekunta
  • Tampereen yliopisto
  • +358401981733
  • minna.leppanen@tuni.fi
Lisätietoja