Tiivistelmä
Tarkastelu perustuu Aamulehden ja YLEn uutisten nettialustoilla esitettyjen, rakentamisen kiertotaloutta koskevien uutisten yhteydessä kerätyistä yleisökommenteista. Tarkoituksena on ollut koostaa käsitys siitä, mitä rakentamisen kiertotaloudesta ja uudelleenkäytetyistä rakennusosista yleisesti ajatellaan: nähdäänkö ne uhkina vai mahdollisuuksina? Negatiiviset ennakkoasenteet ovat yksi merkittävä rakennusalan kiertotalouteen siirtymisen hidaste. Myös väärät käsitykset ja tiedon puute viivyttävät vähähiilisempään rakentamiseen siirtymistä. Tarkasteluun on koottu aihepiireittäin lukijakommentteja rakennusosien uudelleenkäytöstä, kiertotalouden kustannuksista ja rakennusten purkamisesta.
Rakennusosia on kierrätetty kautta historian
Yleisön kommenteissa huomautetaan, että kautta historian rakennusosia ja -materiaaleja ei ole ollut tapana heittää pois, vaan niitä perinteisesti käytetty uudelleen. Kiertotalous näyttäytyykin vanhan ajatuksen uudelleenmarkkinointina. Nykyinen, kertakäyttökulttuurin aika nähdään poikkeuksellisena ajanjaksona historiassa. Kiertotalouden myötä palataan pikemminkin hyviin käytäntöihin, kierrättämisen pitkään perinteeseen kuin uuden luomiseen.
- ”Ihmettelen että miksi rakennusosien kierrättäminen on ihmiselle uusi juttu. Vaikka sitä on harrastettu vuosituhansia ja on ihmiselle luontaista käyttää vanhaa, jotta ei tarvitse tehdä uutta.”
- ”Nopeasti etsien en löytänyt projektista mitään uutta, mitä ei olisi jo ennenkin Suomessa tehty.”
- ”Jos haluaa rakentaa tai korjata edullisesti, markkinat ovat pullollaan puoli-ilmaista ”tiensä päähän” tullutta, täysin käyttökelpoista rakennustarviketta ja materiaalia, joka on purettu hyväuskoisten ihmisten kohteista. Asiantuntijuutta voi arvostaa, mutta kyllä ihmisen on hyvä ymmärtää myös itse mahdollisimman paljon elämän eri osa-alueita, ettei tule ihan helposti vedätetyksi.”
- Parasta ”kiertotaloutta” on se, että pidetään rakennukset kunnossa ja käytössä mahdollisimman vanhoiksi.”
Uudelleenkäytetyn rakennusosan turvallisuus ja rakenteellinen kestävyys
Käytettyihin materiaaleihin liitetään usein negatiivisia mielleyhtymiä. Kommentoijat eivät ole vakuuttuneet uudelleenkäytettyjen materiaalien turvallisuudesta. Epäonnistuneet korjaukset ovat näyttävästi esillä mediassa, mikä voi antaa tavalliselle kansalaiselle käsityksen siitä, että sisäilmaongelmaisia rakennuksia on mahdotonta korjata ja että purettavat rakennusosat ovat aina saastuneita. Kommenteissa epäillään, tutkitaanko vanhoja rakennusosia ennen niiden uudelleenkäyttöä ja siirtyykö sädesieniä sekä hometta niiden mukana uusiin rakennuksiin, mikä voi johtaa sisäilmaongelmille altistumiseen. Myös vanhojen rakennusosien rakenteellinen kestävyys nostattaa kysymyksiä. Ääripään kommenteissa vanhat rakennusosat mielletään jätteeksi, jota sopii käyttää lähinnä sosiaalisen asuntotuotannon rakennusmateriaalina.
- ”Toivottavasti materiaalien puhtaus varmistetaan kunnolla, jottei kasata esim. sädesienten valtaamaa materiaalia uuteen taloon.”
- ”Miten materiaalit tutkitaan ja millaisista kohteista ylipäänsä voidaan ottaa materiaaleja?”
- ” Ilmeisesti taloon tulee kaupungin vuokra-asuntoja. Vaikka kierrätystä kannatankin, niin euroakaan en sijoittaisi purkujätteistä rakennettuun taloon, en edes sijoitusasunnoiksi.”
- ”En ole alan asiantuntija, mutta mietin sitä, miten tuon vanhan betonin kantavuus / kestävyysominaisuudet vertautuvat uuteen? Kuinka pieneksi hiutaleeksi vanha betoni on silputtava ja onko se enää taloudellisesti kannattavaa? Kannatan kierrätystä, mutta siinäkin tulee ottaa huomioon turvallisuus ja homevapaus jne.”
- ”Tämä on alku uudelle sosiaaliselle asuntorakentamiselle ja rakennusfirmojen bisnekselle. Suomesta löytyy tuhansia uusiokäyttöön sopivia asuinkuutiometrejä, mm. käytöstä poistettuja merikontteja, työmaakoppeja ja homekouluja.”
Nykyiset rakentamisen kiertotalousesimerkit ja rakennusten purkaminen
Rakennusosien uudelleenkäyttö on vielä kokeiluasteella. Kiertotalouden esimerkkeinä toimivia rakennushankkeita on olemassa vasta muutamia. Kommenteissa nousee esiin epäilyksiä, onko kokeiluhankkeiden määrältään vielä melko vähäisellä uudelleenkäytettävien rakennusosien osuudella olennaista merkitystä vai käytetäänkö kiertotaloutta lähinnä rakennusten purkamisen tekosyynä. Alle 50 vuotta vanhojen rakennusten purkaminen koetaan luonnonvarojen haaskaukseksi.
- ”Suunta on oikea ja vaikka kyseessä on vielä melko merkityksettömältä vaikuttava puuhastelu, kierrätys voi kehittyä vallitsevaksi käytännöksi jo tulevien rakennusten suunnittelussa. Tällöin hyöty voisi pitkällä tähtäimellä olla aivan muuta kuin puuhastelua.”
- ”Jos luonnonvaroja aiotaan oikeasti säästää, niin ei jopa 40–50 -vuotiaita taloja pitäisi purkaa, vaan jatkaa käyttöä vähintään toiset 50 vuotta. Tämä tämmöinen askartelu olemattoman vähäisellä, vanhan materiaalin uusiokäyttöosuudella on vain viherpesua, jolla koetetaan saada ympäristöystävällinen leima tälle purkamisvimmalle.”
- ”On valtavaa luonnonvarojen haaskausta purkaa jopa alle 50-vuotiaita kivitaloja, joilla olisi varmasti käyttöikää vähintään toinen puoli jäljellä. Kiertotalouspuuha on vain eräänlaista viherpesua tämmöiselle tuhlaukselle. Taustalla on tietysti suuret rakennusliikkeet ja niiden tiiviit kytkennät poliittisiin päättäjiin.”
- Rakennusten purkaminen on helppoa. Purun estää vain rakennuksen tai alueen suojelumerkintä. Tämä purkuvimma on suuren kritiikin kohteena. Kestävä kehitys on korjattavissa rakennuksissa. 70-luvun halvan rakentamisen tehotuotanto ajattelumallin on aika loppua mahdottomuuteensa. Tiedottamista rakennusten huollosta tai remonteista, materiaaleista, kaupunkisuunnittelusta.
- ”Itseäni harmittaa vanhojen, kauniiden teollisuusrakennusten purku. Kaupungin yleisilme muuttuu pikkuhiljaa melko tylsäksi, kun tontit rakennetaan täyteen geneeristä kerrostaloa, eikä minkäänlaista ajan kerrostumaa ole näkyvissä.”
- ”Rakentaminen on yksi osa-alue, jossa teollisuuden ja ideologioiden ohjaus näkyy huvittavuuteen asti. Koulutetut ammattilaiset esittävät usein kirkkain silmin, kuinka jokin rakenne on tullut tiensä päähän, vaikka asia on yhtä ilmeinen kuin keisarin vaatteiden puuttuminen. Tarpeetonta korjaamista tehdään niin taloyhtiöissä kuin pientaloissa ja julkisessa rakentamisessa. Ulkoverhouksia ja julkisivuja uusitaan, vaikka korjattavaa olisi vain muutama prosentti pinta-alasta, rakenteen vaatiessa muuten vain huoltoa.”
Rakentamisen kiertotaloudesta koituvat kustannukset
Yleisön kommenteista nousee esille kysymys siitä, kuka on kiertotaloudesta koituvien kustannusten lopullinen maksaja? Pelkona on, että kiertotalouden takia asuntojen korkeat hinnat nousevat entisestään. Kiertotalouden työllistävään vaikutukseen ei uskota. Esille nousee myös epäilys siitä, ovatko muut Euroopan kansalaiset valmiita maksamaan esim. rakennuksen purkuosien lajittelusta vai rahastetaanko tässä vain kirkasotsaisia suomalaisia.
- ”Työ on kallista. Pitäisi antaa omakoti- ja mökkirakentajien tulla purkamaan rakennusosia asianmukaiset suojavarusteet päällä ja viedä ilmaiseksi, mihin vievät.”
- ”Tuolla olisi melkoiset kustannukset, jotka näkyisivät asuntojemme hinnoissa ja vuokrissa. Tämä uusi kustannus siirtyisi ihan satavarmasti myös ilman tuota uutta kuluerää rakennettuihin asuntoihin.”
- ”Tarvitaan enemmän työvoimaa purkamaan ja lajittelemaan jätteet. Ja tämähän parantaa Suomen työllisyysastetta.” – ”Ei paranna. Johan nyt rakennustyömailla on etupäässä ulkomaalaisia, heidän määränsä kasvaisi. Kustannukset kaatuvat valmistuvien rakennusten hintoihin. Suomalaisten työllisyys ei nousisi, mutta asuntojen hinnat nousisivat. ”
- ”Hallitsijoiden on helppoa antaa pompöösejä julistuksia 70 % kierrätysasteesta. Rakennuksissa on sadoittain erilaisia materiaaleja. Pieniä määriä kutakin ristikkäin, päällekkäin ja sisäkkäin. Niiden erottelu on todella vaikeaa ja ennen kaikkea kallista. Lisäksi rakennusjätettä syntyy paljon. Tehtäisiinpä niistä mitä tahansa uusiotavaraa, niin hinta nousee käytännössä kohtuuttomaksi.”
- ”Missä Euroopan maassa tämä 70 % vaatimus toteutuu? Välimeren maissa? Välimeren maissa ja saarien tienvarsilla on enemmän kotitalousjätettä kuin meillä kaikkia jätteitä yhteensä kaatopaikalla ja uusiokäytössä : )”
- ”Taas ylioppilasvaltio haluaa mallimaaksi ja kansa maksaa.”
Rakennuksen mahdollisimman pitkä käyttöikä
Yleisön kommenteista nousee esiin vaatimus siitä, että rakentaminen tulee tehdä alun perin laadukkaasti, jotta syntyvän rakennusjätteen määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. Jos työ tehdään hutiloiden, korjaamiseen kuluu materiaalia ja rakentamiseen varatut resurssit valuvat hukkaan. Myös luonnonmateriaalien käyttö rakentamisessa saa kommenteissa kannatusta.
- ”Paras keino rakennusmateriaalipulaan on muuttaa rakennustapaa. Rakennuksista on mahdollista tehdä lähes ikuisia niin, ettei niiden korjauksessakaan synny paljon purkujätettä. Pienemmät rakennukset voidaan tehdä puusta. Oikein tehtynä ne kestävät satoja vuosia ja vaativat hyvin vähän materiaalia kunnossapidon osalta. Toki vesijohtoja ja sähköjärjestelmiä joutuu uusimaan ajoittain.”
- ”Rakennetaan niin, ettei tarvitse purkaa?”
- ”Nykyaikainen rakennus pitää sisällään aivan liikaa sellaisia materiaaleja, jotka ovat myöhemmin ongelma, kun rakennus tulee tiensä päähän. Ajattelua tulee muuttaa, on meillä osattu rakentaa kestäviä rakennuksia aikoinaan, kuten myös paljon vanhemmissa kulttuureissa.”
- ”Mutta se alkuperäinen syy, jonka takia jätettä syntyy, on osaamattomuus. Suomi ei ole osannut rakentaa 60-luvun jälkeen. Mummon mökki on vieläkin pystyssä sata vuotta tekemisen jälkeen, vaikka rakennettiin täysin naisten käsin.”
- ”Pitäisi vain rakentaa kunnon materiaaleista ja kestävästi. Muovit pannaan kokonaan. Oikea materiaali muuttuu lopuksi puhtaaksi hiekaksi ja vaikka kukkamullaksi.”
- ”Siirrytään rakentamaan puhtaista luonnonmateriaaleista ilman ihmisen lisäämiä kemikaaleja. Näin ei synny rakennusjätettä, jota ei voisi palauttaa luontoon tai jatkohyödyntää.”
- ”Ratkaisuja tarvitaan. Tässä on: siirrytään rakentamaan puhtaista luonnon materiaaleista ilman ihmisen lisääminen kemikaaleja. Näin ei synny rakennusjätettä, mitä ei voisi palauttaa luontoon tai jatkohyödyntää.”
- ”Meillä on hyvät edellytykset tehdä kestäviä rakennuksia, koska insinööritaito osaa huomioida asioita enemmän kuin aikanaan. Rakennukset täytyy vain toteuttaa laadukkaasti, sitä ei tehdä kuten pitäisi. Liikaa rakentamista liian vähillä ja ammattitaidottomilla resursseilla. Toisaalta ydinjätettä voidaan haudata maahan, mutta rakennusjätteen uusiokäyttöön ei keksitä keinoja?”
Positiivinen kannustus
Vaikka suurin osa kommenteista sisälsi epäileviä ja rakennusalaa haastavia näkökulmia, esiin nousi muutamia positiivisiakin näkemyksiä. Kommenteissa kehotetaan Suomea toimimaan esimerkkinä muille maille.
- ”Tämä on suunta, jonka pitää yleistyä. Edetään yksittäisten esimerkkien kautta, seurataan kokemuksia niistä ja otetaan hyväksi käytännöksi tilaajille, hankintayksiköille ja koko arvoketjulle.”
- ”Hienoa pioneerihenkeä huokuva projekti! Kierrätyshän on aina järkevää, vaikka se vaatisikin paljon työtunteja. Ihmistyö lienee hiilivapaata?”
- ”Jos Suomi on jäljessä tässä niin, mitä esimerkiksi muut pohjoismaat tekevät paremmin. Jos ne onnistuvat paremmin, niin sitten otetaan sama malli Suomeen.”
- ”Suomi näine jätteineen kierrätyksen mallimaaksi! No, voimmehan ainakin näyttää miten näistäkin roskakasoista päästään hienoon lopputulokseen!”
Pohdinta
Kiertotalous on terminä uusi, mutta sen sisältö on ikiaikainen. Tuotteet ja materiaalit ovat olleet perinteisesti tehokkaassa käytössä mahdollisimman pitkään. On ollut luontaista käyttää vanhaa, jotta ei tarvitse valmistaa uutta. Nykyinen talousjärjestelmä perustuu oletukselle ehtymättömistä luonnonvaroista. Ihmiset elävät yli ekologisten varojen. Kuluttajat ovat ratkaisevassa asemassa mahdollistamassa muutosta kohti kiertotaloutta, joten tiedon jakaminen on prosessissa ratkaisevassa asemassa.
Mediassa painotetaan usein rakennusalan laadun epäkohtia, mikä lisää uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden epäilyttävää mielikuvaa entisestään. Osa kommentoijista näkee rakennusten purkutavaran jätteenä, joka vaarantaa terveyden ja turvallisuuden. Tämä aiheuttaa huolta ja rakennusosien uudelleenkäytön vastustusta. Tarvitaan siis ehdottomasti tiedonvälitystä siitä, että puretut rakennusosat läpikäyvät tarkan testauskierroksen ennen kuin ne hyväksytään uudelleen käytettäviksi.
Kommenteissa ollaan yhtä mieltä siitä, että kun rakennukset alun perin tehdään kestäviksi, ne säilyttävät arvonsa eikä niitä tarvitse purkaa liian aikaisin. Kommentoijat haastavat rakennusalaa: päästäisiinkö perinteisemmillä materiaaleilla ja ratkaisuilla kestävämpään tulokseen?
Purettavien rakennusosien laajamittainen uudelleenkäyttö on vasta lähtötelineissä. Raportin tärkeimpänä havaintona voidaan todeta, että aiheesta kaivataan kipeästi lisätietoa. Kommenteissa esiintyy hyvin paljon epävarmuutta ja huolenaiheita. Kommenttien mukaan tämänhetkinen suomalainen kiertotalous nähdään epätaloudellisena viherpuuhasteluna. Voidaan myös havaita, että kiertotalouteen siirtymisen perimmäiset syyt ovat vielä ihmisille epäselviä. Asioiden konkretisointi auttaisi lähtökohtien ymmärtämisessä: rakennusala käyttää noin 40 % kaikista maailman luonnonvaroista, joten materiaalinkäytön on muututtava, jotta elämä toteutetaan maapallon kantokyvyn rajoissa. Rakennusala on avainasemassa etsittäessä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Lähteet
Aamulehti 26.10.2022.Tampereelle rakennetaan sadan asunnon kerrostalo erikoisella tavalla – Materiaalia otetaan purkutyömailta. Verkkosivu. Viitattu 21.6.2023. https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009156988.html
YLE 9.5.2020. Suomi pulassa rakennusjätteen kanssa – neljän vuoden päästä alkaa aika kierrätyksen mallimaana, mutta omakin tavoite on liian kaukana. Verkkosivu. Viitattu 21.6.2023. https://yle.fi/a/3-11341859
YLE 18.10.2022. Tampereelle rakennetaan Suomen ensimmäinen ”kierrätyskerrostalo” – ikkunoita irrotetaan seurakuntatalosta ja tiiliä tulitikkutehtaasta. Verkkosivu. Viitattu 21.6.2023. https://yle.fi/a/74-20001347
YLE 7.10.2022. Rakennusten purkubisneksessä on valtavat mahdollisuudet, mutta lakiviidakko vie niiltä tehon: jätteen matka uuteen käyttöön voi kestää 10 vuotta. Verkkosivu. Viitattu 21.6.2023. https://yle.fi/a/3-12650954
YLE 25.4.2022. Ukrainan sodan pelätään tuovan Suomeen ennennäkemättömän rakennusmateriaalipulan, mutta se voi tuoda uutta potkua kierrätykseen. Verkkosivu. Viitattu 21.6.2023, https://yle.fi/a/3-12409354
Elina Ritola, TAMK
Infrarakentamisen osalta kiertotalouteen liittyviä asenteita ja hankkeisiin liittyvää julkista keskustelua on tarkasteltu kahdessa YGOFORUMin rahoittamassa opinnäytetyössä:
Sirpa Väisänen (2020): ”Viestintä ja vuorovaikutus infrarakentamisen kiertotaloudessa: ”Ei uusiomateriaaleja takapihoillemme”
Taru Erma (2021) ”Julkinen verkkokeskustelu uusiomaarakentamisen hankkeista”