Kangasalan rakentamisen kiertotalouden verkostoitumiswerstas järjestettiin 8.3.2023 historiallisessa ympäristössä, yli sata vuotta vanhassa Kangasalan Lepokodissa. Hirsitalo on toiminut aiemmin naisten sisäoppilaitoksena ja siirretty nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa. Adlerin suvun isännöimässä täysihoitolassa on toimintavuosina 1910 – 1986 vieraillut monia kuuluisia taitelijoita ja kirjailijoita. Lue lisää: https://kangasalanlepokoti.fi/
Kuka on tämän päivän tienraivaaja?
Humuspehtoori Oy on toiminut kiertotalouden edelläkävijänä jo 40 vuotta. Yrityksen perustaja Reino Mantsinen on ollut tienraivaaja, joka on rohkeasti kokeillut uusia menetelmiä ja ideoita sekä nähnyt, miten tärkeää on säilyttää metsäteollisuuden sivuvirtojen ravinteet kierrossa. Toiminta on käynnistynyt siirrettävästä kompostointilaitteistosta. Nykyisin toiminta keskittyy Pälkäneelle Aukeasuon kiertotalouskeskukseen. Toiminta keskittyy metsäteollisuuden sivuvirtoihin, joista tuotetaan broilerin- ja hevosenlannan kanssa seostettuna maanparannusmateriaaleja. Aukeasuolla jätevedetkin käsitellään itse. Uusi Piilon kiertotalouspuisto on rakenteilla Janakkalaan Riihimäen ja Lopen rajalle, ja sinne etsitään yhteistyökumppaneita, kertoi yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Suvi Mantsinen.
Julkiset rakennuttajat ovat kiertotalouteen siirtymisessä keskeisessä roolissa mahdollistajina
Ennakkoluuloton Luopioisten kunta, joka on nyttemmin liitetty Pälkäneeseen, on mahdollistanut kokemusten ja tieton kartuttamista toteuttamalla koerakentamista uusiomaamateriaalilla. Ramboll Finland Oy:n yksikönpäällikkö Marjo Koivulahti esitteli kohteita, joissa oli tuhkalla jyrsinstabiloimalla kunnostettu soratietä ja kuitutuhkakerroksella parannettu tierakennetta. Kuitusavea ts. siistausjätettä on käytetty myös vanhojen kaatopaikkojen pinnan tiivistyskerroksena. Massamäärältään suurin kohde on ollut Luopioisten urheilukenttä, jonne tehtiin koko alueelle uudet rakennekerrokset käyttäen tuhkaa ja kuitusavea. Koerakentamisesta ja rakenteiden seurannasta kertyneiden kokemusten perusteella on laadittu suunnittelu- ja rakentamisohjeita mm. Tuhkarakentamisen käsikirja ja Uusiomateriaalit liikuntapaikkarakentamisessa, jotka – kuten paljon muutakin aineistoa – löytyvät UUMA-hankkeen kotisivulta.
Emmi Pajunen Pirkanmaan ELY-keskuksesta totesi, että positiivisten kokemusten jakaminen on selvästi lisännyt MARA-asetuksen mukaista hyötykäyttöä maatiloilla erilaisissa kenttärakenteissa ja metsäautoteillä. Uusi MARA-asetus mahdollistaa käytön myös yksityisteillä. Asetus edellyttää kuitenkin lupaa kaikilta maanomistajilta, mikä voi isoissa tiehoitokunnissa vähentää halukkuutta tai ainakin hidastaa hyötykäyttöä.
Vuoden 2023 alussa perustettu Pirkanmaan kiertotalouskeskus on taho, joka tukee erityisesti julkisia toimijoita kiertotalouteen siirtymisessä.
Purkukohteesta suoraan käyttöön ja ensisijaisesti samaan käyttötarkoitukseen
Maarakennus- ja purku-urakoitsijat Jussi Haavisto ja Seppo Uusitalo kuvasivat molemmat esityksissään alan kehittymistä oman pitkän uransa aikana. Viisikymmentä vuotta sitten purku-urakan sai se, joka tarjosi eniten. Vieläkin on mahdollista saada purku-urakasta nollahintainen tarjous, jos kohteessa on esimerkiksi merkittäviä määriä romumetallia.
Myös kierrätysmateriaaleja pitäisi käyttää resurssiviisaasti: ”Lamppu pitäisi ensisijaisesti hyödyntää lamppuna”, totesi Jussi Haavisto. Kiertotalouden pitää olla myös taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, sillä hankkeissa saavutetut CO2-päästöt eivät muutu rahaksi.
Tehokkainta on, jos materiaalit ja rakenneosat pääsevät uudelleenkäyttöön ja kiertoon suoraan purkukohteesta. Välivarastointi aiheuttaa turhia kustannuksia ja heikentää usein laatua. Ilmoittelu Maaseudun tulevaisuudessa tuotti aikoinaan seinäelementeille uuden elämän sokkelielementteinä ja sokerijuurikkaiden aumojen väliseininä. Nykyisin tehokkaampaa voi olla vauhdikas postaus Facebookissa, naurahti Jussi Haavisto.
Uudelleenkäytettävien ja kierrätettävien tuotteiden ja materiaalien kysyntää rajoittaa edelleen imago. Laissa määritellyn jäte-sanan sijaan voitaisiin puhua hyötyraaka-aineista. Hitaasti asenteiden muuttuessa tämäkin on muuttumassa ja kierrätys voi olla pian myyntivaltti. ”Mara-betonin” kysyntä ylittää tällä hetkellä jo tarjonnan, kertoo Seppo Uusitalo. Markkinatilanne on muuttunut; ennen betonimurske hyväksyttiin käyttöön pitkin hampain, nyt sen käyttö hankkeissa on toivottavaa.
Purkamisen suunnittelu on oleellisessa osassa, jotta rakennusosat saadaan käyttöön, painotti RECREATE-hanketta esittelevä Jukka Lahdensivu. Saksassa, jossa uudelleenkäyttöä on tehty aktiivisesti DDR:n hajoamisesta lähtien eli noin 30 vuotta, uudelleenkäytettäviä betonielementtejä varastoidaan ulkona ja mahdollisimman lähellä käyttökohdetta. Suomessa varastointi edellyttää vähintään katettua tilaa, jotta elementit eivät vaurioidu kastumisen ja jäätymisen takia.
Vanhojen rakenteiden uudelleenkäyttöä vaikeuttavat muuttuneet suunnitteluvaatimukset ja mitoitusperusteet. Myös sääntely on tiukentunut. Esimerkiksi vanhat pilarit ovat liian lyhyitä nykyrakennuksiin. Suomessa on tälläkin hetkellä voimassa EU-tason määräys, jonka mukaan rakennusten käyttöikää pitäisi jatkaa korjaamalla ja välttää purkamista. Jos rakennuksen suunnitteltu käyttöikä on alle 50 vuotta, pitäisi jo suunnitteluvaiheessa määritellä, miten puretaan ja mihin rakenneosat voidaan käyttää.
Rakennuttajalla on kova vastuu ja rakentajat ovat ehkä siksikin konservatiivisiä. Rakennusosien kierrätys vaatii innovatiivisuutta, rohkeutta ja edelläkävijyyttä konservatiivisella alalla.
Kiertotalouteen siirtyminen on jo luonut uutta liiketoimintaa, kuten kiertotalouskeskuksia ja uusiomaamateriaalien jalostajia. Edelleen tarvitaan T&K-toimintaa uusien avautuksien ja liiketoiminnan edistämiseksi. Keskuksissa erialojen yritysten yhteistyö ja synergia luo kokonaan uudenlaista toimintaa. Kuinkahan paljon on jo tähän mennessä säästetty primäärisiä luonnonvaroja?
Päivän alustusten materiaalit:
Pirjo Kuula, Tampereen yliopisto, Tutkimuskeskus Terra: RATKI-hankkeen esittely
Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy: Kiertotalouden toteutuminen Humuspehtoorin toiminnassa Katso myös lisätietoja Humuspehtoorin YouTube-kanavalta.
Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy: Kiertotalousesimerkkejä Luopioisista
Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus: Tietoisku MARA-asetuksesta ja -ilmoitusmenettelystä
Jussi Haavisto, Maarakennus T.Haavisto Oy: Maarakentajan puheenvuoro
Seppo Uusitalo, Mevaset Oy: Tarasten kiertotalousalue – Mevaset
Jukka Lahdensivu, Ramboll Finland Oy / Tampereen yliopisto: Rakennusosien uudelleenkäyttö – ReCreate
Karoliina Tuukkanen, Kiertotalous Pirkanmaa: Pirkanmaan kiertotalouskeskuksen esittely
