Miten oikeutta lähiötilaan luodaan fyysisen ja sosiaalisen kaupunkitilan sekä lähiön merkityksenannon myötä?
Oikeus lähiötilaan syntyy monitahoisesti. Ensinnäkin fyysinen kaupunkitila luo puitteita lähiötilan käyttämiselle sekä mahdollistaa tai estää tilojen käyttöä. Toiseksi sosiaaliseen tilaan liittyvät normit, tavat ja moraalinen järjestys rajaavat lähiötilan sallittuja toimintoja ja toimijoita. Kolmanneksi käsityksiä oikeudesta lähiötilaan tuotetaan esimerkiksi kaupunkipolitiikassa ja -suunnittelussa sekä kouluopetuksessa.
Tutkimuskysymykset
Miten oikeus lähiötilaan jäsentyy jokapäiväisessä lähiöelämässä ja julkisten tilojen käytöissä?
- Miten käsityksiä lähiön merkityksistä ja oikeudesta lähiötilaan tuotetaan?
- Millaisilla kaupunkipoliittisilla ja kaupunkisuunnitteluun liittyvillä toimilla voidaan edistää lähiöön kuulumisen tunnetta?
Tutkimuksen osiot
Ensimmäinen osio käsittelee urbaania marginaalisuutta. Aineisto kerätään Turun Varissuolta ja Helsingin Kontulasta, joiden julkiset tilat ovat merkittäviä arkielämän sosiaalisen kanssakäymisen keskuksia. Molemmat lähiöt ovat parhaillaan kehittämissuunnitelmien kohteina.
Toinen osio käsittelee lähiön merkitysten ja identifikaation tuottamista lähiökouluissa. Aineisto kerätään Turun Varissuolta ja Helsingin Vuosaaresta, joiden koulut ovat tärkeässä roolissa tuottamassa käsityksiä lähiöelämästä sekä lähiöön kuulumisesta.
Kolmas osio tarkastelee tutkimustuloksia suhteessa lähiöitä koskevaan kaupunkipolitiikkaan ja -suunnitteluun Turussa ja Helsingissä.
Tutkimuksen tavoitteet
Teoreettisena tavoitteena on lisätä ymmärrystä alueiden erilaistumiskehityksestä ihmisten arkielämään vaikuttavana kulttuurisena ja yhteiskunnallisena kysymyksenä. Hanke monipuolistaa lähiökehitykseen ja asuinalueiden eriytymiseen liittyviä tieteellisiä keskusteluja tuomalla niihin ajatuksen oikeudesta lähiötilaan.
Empiirisenä tavoitteena on tuottaa tutkimusaineistoa ja analyysejä, jotka valottavat toimintamahdollisuuksia lähiössä sekä mahdollistavat lähiöihin liittyvän merkityksenannon kriittisen tarkastelun.
Yhteiskunnallisena tavoitteena on tarjota julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön tutkittua tietoa, jota voidaan käyttää lähiökehittämisen tarpeisiin.
Tutkimusalueet
Hankkeen aineisto kerätään kolmesta suomalaisesta lähiöstä: Turun Varissuolta sekä Helsingin Kontulasta ja Vuosaaresta. Useamman alueen tarkasteleminen mahdollistaa lähiöihin liittyvien ilmiöiden laajemman ymmärtämisen.
Aineisto ja menetelmät
Tutkimuksessa korostetaan laadullista, ilmiöihin syvällisesti paneutuvaa tutkimustapaa, joka vaatii pidempiaikaista läsnäoloa ja osallisuutta lähiöissä. Lähiöissä tehdään laajat, kaupunkietnografiasta ammentavat kenttätyöt sekä analysoidaan kriittisesti lähiöihin liittyviä politiikka- ja suunnitteludokumentteja.
Tutkimusetiikka
Tutkimukseen osallistuu haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, minkä vuoksi kaikki tutkimuksen vaiheet suunnitellaan tarkkaan tutkimusryhmän ja mukana olevien toimijoiden kesken, tarvittaessa ohjausryhmän jäseniä ja yliopiston tutkimuseettistä toimikuntaa hyödyntäen.
Tutkimuksessa toimitaan vastavuoroisesti ja mukana olevien yhteisöjen ja yksilöiden toimijuutta tukien. Tutkijat osallistuvat vapaaehtoistyöhön tutkittavissa lähiössä.
