Nuorisotyön & nuorisotutkimuksen maisteriopiskelijana harjoittelu ja tutkimustyö NYT! -tutkimushankkeessa on antanut minulle paljon kokemusta tutkijan arjesta. Omat työtehtäväni ovat erityisesti keskittyneet empiirisen aineiston keruun suunnitteluun sekä siihen liittyvien käytännön asioiden järjestämiseen. Työ onkin ollut varsin mielekästä, ja olen saanut sitä kautta paljon oppia aina haastattelurungon suunnittelusta tutkimuslupahakemuksien ja tietosuojailmoitusten laatimiseen asti. Käytännön asioiden lisäksi on ollut hyvin mielenkiintoista tutustua NYT! -tutkimuksessa jo kerättyihin aineistoihin, ja niiden pohjalta kehittää omaa ymmärrystäni nuorten ja ympäristökansalaisuuden välisestä suhteesta. Samalla on tullut tutuksi tekstiaineistojen käsittelyyn käytännöllinen Atlas-ohjelma, josta varmasti olisi hyötyä myös omassa Pro gradu -tutkielmassani.
Esiintyminen osana tutkijan taitoja
Erityisen jännittäviä harjoittelussa ovat olleet esiintymistilanteet, joissa olen päässyt harjoittelemaan tutkijana esiintymistä. Ensin olin lokakuun alussa järjestetyn ALL YOUTH -hankkeen ”Osallistuvaa, vaikuttavaa ja kriittistä – Nuorten ympäristökansalaisuus ja sen tukeminen ilmastokriisin ja luontokadon ajassa” -seminaarin yhteydessä järjestettävän paneelikeskustelun toinen puheenjohtaja NYT! -tutkimuksen johtajan Päivi Honkatukian kanssa. Paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa kanssatutkijuuteen ja nuorten tutkimusosallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Marraskuun alussa järjestimme kahden opiskelijan kanssa Tampereen yliopistolla keskustelutilaisuuden liittyen siihen, mitä korkeakoulut voivat tarjota opiskelijoille tulevaisuuden rakentamisen taitojen oppimiseksi – keskustelutilaisuus järjestettiin osana UNIFI:n ja Arenen kestävyys- ja vastuullisuusseminaaria.
Esiintymistilaisuudet olivat tärkeitä oppimisen- ja kehittymisenpaikkoja, sillä esiintyminen ja seminaarityöskentely kuuluvat varsinaisen substanssiosaamisen ohella keskeisiin taitoihin tutkijan työssä. Omat näkemykset ja tutkimustulokset on osattava tuoda napakasti ja ytimekkäästi ilmi, ja tämän lisäksi kuunteleminen ja omien ajatusten yhdistäminen yhdessä rakennettavaan keskusteluun on tärkeää. Tutkimustyöhön liittyy tutkimusviestinnän lisäksi paljon vuorovaikutusta muiden tutkijoiden kanssa, mikä korostaa sosiaalisten taitojen ja omien näkemysten esittämisen merkitystä – yhteiskuntatieteellisen nuorisotutkimuksen kenttää voi kuvata tieteellisen verkoston lisäksi myös moninaisena sosiaalisena ja vuorovaikutuksellisena palapelinä.
Nuoruus osana muuta yhteiskuntaa: harjoittelu ajatusten herättelijänä
Niin paneelikeskustelun kuin keskustelutilaisuuden teemat olivat varsin relevantteja sekä tärkeitä, ja niistä saattoi huomata laajemman yhteyden esimerkiksi nuorisotutkimuksen paradigmojen kehittymiseen tai kouluinstituution rakentumiseen. Molemmissa oli kyse siitä, millä tavoin nuorten sosiaalista ryhmää joko yhteiskuntatieteellisen nuorisotutkimuksen paradigmojen tai yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden näkökulmasta hahmotetaan. Monin tavoin ne ovat heijastuksia siitä nuoruuden määrittelystä ja ymmärryksestä, jota yhteiskunnassa tästä moninaisesta ja heterogeenisesta ryhmästä tuotetaan. Ne eivät ole vapaita muusta todellisuudesta ja kontekstista, vaan ovat sidoksissa siihen.
Kun kontekstualisoimme nuoruutta, on keskeistä sitoa se siihen aikaan ja paikkaan, jossa nuoruutta käsittelemme – tästä myös NYT!in tutkimukselliset teemat syntyvät. Tämän vuoksi meidän tulisi nuoruutta tutkiessamme ja siitä puhuessamme ymmärtää myös sitä vallitsevaa todellisuutta, jota nuoret arkielämässään elävät todeksi – todellisuutta, joka määrittää, rajaa ja mahdollistaa toimintaa ja osallisuutta sekä vaikuttaa siihen, kuka nuoreksi ylipäätään lasketaan. Tämän lisäksi kyse on muutoksesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja tähän muutokseen vaikuttamisesta. Tästä monien muuttujien vaikutuksesta syntyvässä sekamelskassa on pohdittava nuorisotutkimuksen ja tutkimustyön asemaa sekä sen merkitystä, jossa myös NYT! -tutkimuksella on oma roolinsa.
Tutkimustyön yhteiskunnallisesta merkityksestä
Harjoittelun aikana olen myös pohtinut tutkimustyön yhteiskunnallista ja sosiaalista merkitystä, ja pyrkinyt liittämään NYT!issä tehtävää työtä nuorisotutkimuksen kenttään. Näiden merkitysten ja verkostojen pohtiminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä työn merkityksellisyys on itselleni henkilökohtaisesti hyvin tärkeää. On jännittävää huomata, kuinka tutkimustyön avulla konstruoidaan ja ylläpidetään käsityksiä nuorista ja nuoruuden ilmiöistä yhdessä muiden tutkijoiden ja tutkimushankkeiden kautta, sekä toisaalta edistetään nuorten hyvinvointia ja osallistumisen sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Nuoruuden ja yhteiskunnan dynaamisuus ja muutos heijastuvat yhteiskuntatieteelliseen nuorisotutkimukseen sekä sen luomaan tutkimusverkostoon.
Tutkimustyöllä on vaikutusta nuorisokysymyksen rakentumiseen sekä niihin tapoihin, joilla nuoruus yhteiskunnassa ymmärretään. On hyvä huomioida ja pohtia, kuinka tutkija positioi itsensä suhteessa nuoriin, ja kuinka hän ymmärtää nuoruuden konstruktion ja vaikuttaa siihen. Tutkimustyö onkin yhteiskuntatieteiden kohdalla hyvin arvosidonnaista, ja monesti tutkimuksista, tutkimuskohteista ja -etiikasta sekä metodologisista valinnoista voi havaita vision siitä, kuinka asioiden tulisi olla.
Harjoittelu on antanut minulle paljon ymmärrystä empiirisestä nuorisotutkimuksesta, ja kaikkia ajatuksia on vaikea tarkastella yhdessä blogikirjoituksessa. NYT! -tutkimuksen kaltaiset tutkimushankkeet tarjoavat moninaisia työtehtäviä ja erinomaisen harjoittelunpaikan tutkijan työstä kiinnostuneille. Harjoittelu jatkuu joulukuuhun asti ja odotan innolla oppivani vielä enemmän!
Kirjoittaja: NYT! -tutkimuksen harjoittelija Vili Antikainen